Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Korona ja ilmastonmuutos

Koemme vahvasti koko maailmaa vavisuttavia asioita, ihmisten ollessa keskiössä vaikuttamassa kehityksen kulkuun joko tiedostaen tai tietämättään uhkakuvat ympärillään. Onneksi ihmiset voi myös toiminnallaan edistää vakavien maailmanlaajuisten terveysriskien hallintaan saamista. Samoin ilmastonmuutos vaatii kaikkien sisäistävän uhkan, jos siihen ei reagoida ajoissa. Ilmaston lämpeneminen on tapahtumassa aiheuttaen säätilojen jyrkkiäkin muutoksia, tuhoisia myrskyjä merivesien lämmetessä ja huolta lisää. Luonnon monimuotoisuuden järkkyminen, mikä on jo havaittavissa, isoja asioita, joihin ei ole ”rokotetta” on odotettavissa koronan tavoin. Ihmisten pitää lähteä mahdollisuuksiensa mukaan tekemään tekoja ilmaston hyväksi kaikkialla maailmassa. Pienetkin teot ovat tärkeitä ja turvaavat jälkipolvien elinolosuhteita. Tämän kaiken voidaan sanoa olevan meidän paljolti ylikuluttavan sukupolven velvollisuus. Puhutaan ihmisten ilmastoahdistuksesta, mikä näin ison ja sisäistämättömän asian kohdalla lienee aika normaalia, kunhan ei pääse liikaa horjuttamaan elämisen laatua. Koronan aikana ovat ilmastoasiatkin tainneet vähän unohtua. Vähän faktaa maailmalta: YK:n hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti syksyltä 2019 on karua luettavaa. Lumi, jää ja ikirouta vähenevät hälyttävästi ja vaikutukset näkyvät Suomessakin. Maapallo on keskimäärin lämmennyt asteen verran, mutta Suomessa jo yli kaksi astetta. Voimakkaimmin ovat lämmenneet talvet. Joulukuut ovat lämmenneet jo viisi astetta. Luonto ja eläinlajit ovat sopeutuneet kylmiin talviimme. Ilman lunta ja jäätä yhä useampi laji on vaarassa kadota Suomesta kokonaan. Lumesta riippuvaisia eläimiä ovat esimerkiksi ahma, itämerennorppa, tunturipöllö ja tunturisopuli. Suomen hallitus on luvannut meille fossiilivapaan yhteiskunnan vuoteen 2035 mennessä. Tähänastiset käytännön teot eivät oikein vakuuta. Toivon silti, että hallitus toteuttaa ilmastolupauksensa ja ryhtyy omalta osaltaan päästöjen vähennystoimiin muun muassa liikenteen osalta. Tavoitteena tulee olla ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen ja sen mahdollistamiseksi valtion on lopetettava kaikki suorat ja epäsuorat fossiilisten polttoaineiden tuet. Huolestuttavaa on hallituksen perustaman ilmastorahaston linjausten etenemisen hitaus, vaikka alun perin tarkoitus oli saada tarkempia linjauksia huhtikuun 2020 kehysriiheen mennessä. Valtion kehitysyhtiö Vake oli löytänyt yli 200 potentiaalista ilmastorahaston investointikohdetta, mutta valmistelu on edelleen kesken eikä rahaa voida vielä jakaa. Koronahan näitäkin asioita sotkee ja viivyttää. Jotain positiivista, valtalehdessä muun muassa toimitusjohtaja Mikko Vehviläisen lausumaa: suurten suomalaisten yritysten toimitusjohtajat toivovat syyskuun budjettiriihen elvytysrahoitusta suunnattavan myös asioihin, jotka tukevat kestävää kehitystä ja hiilineutraaliutta, antaen kasvumahdollisuutta ja tukevat yritysten kilpailukykyä. Lopuksi haluan tuoda julki nuoren ruotsalaisen ilmastoaktiivin Greta Thunbergin arvokasta työtä ilmastoasioitten tunnetuksi tekemisessä ja siitä osoituksena muun muassa Portugali on myöntänyt hänelle ihmisoikeuspalkinnon. Lauri Numminen Valtuutettu ja teknisen lautakunnan jäsen Mynämäki