Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Pienille kunnille luvataan helpotusta – Ministerit Kiuru ja Andersson esittelivät sote-uudistusta maakuntakierroksella

Maakunnat eivät saa enää aikalisää sote-uudistuksen valmisteluille. Yli 1200-sivuinen sote-uudistuksen rakennepaketti tulee eduskunnan käsittelyyn joulukuussa. Tavoitteena on, että 1.1.2023 sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät 195 järjestäjältä 22 toimijalle. Muun muassa nämä terveiset perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru toi maakuntakierroksellaan maanantaina, kun Kiuru esitteli yhdessä opetusministeri Li Anderssonin kanssa uudistusta kaikkien Varsinais-Suomen 27 kunnan edustajille Logomossa Turussa. Tilaisuus järjestettiin hybridisti, eli vain osa kuulijoista oli paikalla, valtaosa seurasi tilaisuutta etänä. Kuntien edustajilla oli silti mahdollisuus esittää myös kysymyksiä.   Turussa puheenaiheeksi nousi muun muassa sote-rahoitus. Kiuru arvioi, että sote-uudistus tulee helpottamaan erityisesti pienten kuntien taloustilannetta. – Kunnista siirretään sote-maakunnalle kustannuksia ja tuloja yhtä paljon. Pienelle kunnalle sote-palveluiden järjestäminen on ollut rasite, kun sote-palveluihin on käytetty laskennallisesti enemmän rahaa kuin isoissa kunnissa. Valtio takaa sote-uudistuksen rahoituksen rahoitusmallilla, jossa on seitsemän vuoden siirtymäkausi. Kiurun mukaan tulevassa rahoitusmallissa hillitään kustannusten nousua, mutta toisaalta jälkikäteistarkistuksella varmistetaan, että rahoitus riittää. Valmisteilla on myös maakunnan verotusoikeus, mutta sitä ei tuoda eduskuntaan samaan syssyyn sote-uudistuksen kanssa. Kiuru piti ensiarvoisen tärkeänä, että sote-uudistus saadaan nyt maaliin ja siitä yhtä mieltä oli myös Andersson: – Sote-uudistusta on tehty pitkään, eikä tarve uudistukselle ole kadonnut mihinkään.   Anderssonin mukaan sote-uudistusta tarvitaan erityisesti, jotta terveyserojen kasvu ja palvelujen eriarvoistuminen voidaan pysäyttää. Sote-uudistuksen tavoitteena onkin taata yhteneväiset palvelut kaikille suomalaisille. – Sisältöuudistuksessa sitoudutaan, että kaikki palvelut saa yhdestä paikasta, ilta- ja viikonloppuvastaanottojen järjestämiseen, mobiilit omahoitopalvelut, digitaaliset asiointipalvelut ja että hoitoon pääsee seitsemässä vuorokaudessa, Kiuru luetteli. Hän totesi, että näitä sisällöllisiä uudistuksia valmistellaan jo maakunnissa ja niitä jatketaan rakenneuudistuksen jälkeen. Rakenneuudistus pitää nyt vain saada ensimmäisenä maaliin. Opetusministeri Li Andersson korosti, että kuntien ja maakunnan on kyettävä jatkossa hyvään yhteistyöhön, kun esimerkiksi koulukuraattorit ja psykologit siirretään maakuntaorganisaatioon. Andersson halusi siksi vielä perustella ratkaisua, koska kuraattorien ja psykologien siirto maakuntaan on herättänyt arvostelua. – Nuorten mielenterveystyön puolella on akuutti tarve rakentaa hyvin toimivia palveluketjuja. Palvelujärjestelmä ei pysty tällä hetkellä palvelemaan niin hyvin kuin pitäisi.   Ministereitten alustuksen jälkeen kuntia ja sairaanhoitopiiriä edustava yleisö sai esittää kysymyksiä. Kuntien edustajia kiinnosti muun muassa kuntien omistamien kiinteistöjen kohtalo. Ministereitten kiirehtiessä toiseen tilaisuuteen kysymykseen vastasi lainsäädäntöneuvos Mervi Kuittinen valtiovarainministeriöstä: – Lähtökohtana on, että kunnan järjestämän perusterveydenhuollon käytössä olevat kiinteistöt jäävät kuntien omaisuudeksi. 3+1 vuoden siirtymäajalle tehdään vuokrasopimus maakunnan ja kunnan välille. Pääsihteeri Päivi Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi myös, ettei uudistuksessa ole tarkoitus karsia merkittävästi palveluverkkoa ja jos maakunta tekee karsintaa, se pitää toteuttaa vaarantamatta palveluiden laatua ja asiakkaiden yhdenvertaisuutta.     Maakuntavaalit on tarkoitus järjestää alkuvuonna 2022. Järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle 1.1.2023. Henkilöstö siirtyy maakuntaan liikkeenluovutussäännöksien mukaan.