Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Viikon luontoääni: Idänhepokatti jää Naantalin itäpuolelle

Kaakkoisen hyönteiserikoisuuden idänhepokatin säkätys on harvatahtisempaa kuin läntisemmän lehtohepokatin. Ääntely tuo mieleen viidakko- ja lännenfilmien öiset tunnelmat. Idänhepokatti on kaakosta kotoisin oleva laji, jonka leviäminen länteen on ollut hidasta huonon lentotaidon takia. Vuosisatainen rajaliikenne ja tavaroiden kuljetus Venäjältä rajalinnoituksiin on kuitenkin edistänyt levinneisyysalueen laajenemista. Turun tienoolla on yksi idänhepokatin levinneisyyssaareke, mutta se ei ole ulottunut Vakka-Suomen alueelle vaan on rajoittunut Turun ja Aurajoen kaakkoispuolelle. Idänhepokatti on helppo kuulla, mutta paljon vaikeampi nähdä. Muutaman senttimetrin pituinen laji asustaa pensaissa ja puissa. Kun ääntä lähestyy, laulaja vaikenee ja piiloutuu. Meneillään on koiraiden paras laulukausi, syyskesä. Koiraat voivat esittää kuorolaulua, innokkaimmin lämpimänä yönä. Ääni ei itse asiassa ole laulua vaan soittimen synnyttämää. Heinäsirkat ja hepokatit hankaavat jalkanystysillä siipiään. Idänhepokatilla on julmannäköinen olemus läheltä katsottuna. Se onkin peto, joka syö muita hyönteisiä. Markku Paakkinen