Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Koronaa tai ei, muutos on aina edessä

Korona on ollut ihmisten huulilla jo viime vuoden lopusta alkaen ja syystä. Pelkoa, ahdistusta ja tutun arkirytmin muutos on ollut monelle kova juttu. Maailma on kuitenkin muuttunut vuosikymmenten aikana niin paljon, että noinkin pieni virus voi halvannuttaa koko ihmisyhteisön. Monet ihmiset haluavat kulkea saamaa reittiä koko ajan ja muutos tuttuun rutiniin on se, joka on aina vaikea. Ulkomaanmatkat, vapaasti lähtien vaikka minne ilman mitään valmistelua on ollut arkipäivää jo pitkän aikaa. Samoin kansainvälinen kauppa ja teollisuus on saanut keskittyä sinne, missä se tehdään halvimmalla. Tämä ulkomaan tuonti on ollut Suomessakin joka vuosi nousujohteista jopa kymmenien prosenttien vauhdilla, alasta riippuen. Samaan aikaan Suomen yhteiskunta on kehittynyt koko ajan enemmän palveluyhteiskunnaksi, kun omaa teollisuutta ja tuotantoa ajetaan alas. Vaikka me emme palaa varmaan koskaan takaisin 60-luvulle ainakaan toivottavasti, niin emme palaa takaisin vuoden 2019 vapaaseen elämään pitkään aikaan, jos koskaan! Vaikka EU:n sisällä saisimme viruksen jotenkin hoidettua siedettävälle tasolle, on vapaa maailma liian iso, jotta koko ihmiskunta pääsisi koronasta eroon. Maailmassa liikkuu paljon vakavempia tauteja jo nykyäänkin ja meillekin tuttu influenssa on myös virus, joka tekee tuhoa joka vuosi. Pahimmillaan jopa yli 2 000 suomalaista menettää henkensä nykyään kausi-influenssan takia. Toki tämä luku on pienentynyt hyvän roketesuojan takia, kiitos siitä kuuluu THLn ammattihenkilöille. Mutta onko seuraava virus jo tulossa, sitä ei kukaan tiedä, eikä ainakaan toivo. Korona tekee tuhoa turismille kaikista eniten ja meidän pitääkin miettiä, mistä olemme valmiit luopumaan. Mikä on Euroopalle ja Suomelle tärkeää? Jos Kreikka tai joku muu etelän valtio saa turismista tuloja jopa 25 prosenttia koko yhteiskunnan rahoista, pitääkö Suomen rahoittaa muutosta? Suomessakin on tuhansia yrityksiä, jotka joutuvat itse maksamaan omat hankkeensa ja myös sen, jos ympärillä maailma muuttuu ja siihen ei EU, eikä edes Suomen valtio auta. Jokaisella ajalla on omat juttunsa ja yrityksensä, näin se on aina mennyt. Kansainvälisyys on kaksiteräinen miekka, joka antaa ja ottaa. Suomi elää viennistä ja ilman vastakauppoja, ei kukaan halua Suomesta mitään ostaa. Mutta missä menee raja? Korona on vain yksi riskitekijä ja muita riskitekijöitä on paljon ja paljon isompia. Jo korona näytti sen suunnan, mikä Suomessa on, eli varautuminen on täysin puutteellinen. Täydessä paniikissa miljoonien kaupat, virolaisen melkein rikollisen yrityksen kanssa näytti missä valtiomme johtotaso on. Onko laitoksemme johtopaikoilla ammattilaiset, vai poliittisesti valitut kiintiöpaikan turvin johtajat, joille maksetaan vaan isoa palkkaa? Vaikka kriisin aikana Suomen hallitus nosti tasoa, niin silti jäi pikkasen epävarma tunne. Jos kansaamme kohtaa vielä astetta isompi juttu, onko tähän valmius kunnossa? Mika Raukunen Masku