Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kirkkoherraehdokkailla erilaisia painotuksia homoavioliitoista – Lasse Mustonen vetäytyi Nousiaisten kisasta

Nousiaisten seurakunnan kirkkoherraehdokkaiden vaalipaneelikeskustelu alkoi tiistai-iltana yllätysuutisella. Nykyinen vt. kirkkoherra Lasse Mustonen ilmoitti aiemmin päivällä vetäytyvänsä kisasta. Vaalipaneelia johtanut lääninrovasti Jani Kairavuo luki seurakuntakotiin saapuneelle yleisölle Mustosen viestin. – Seurakunnan taloudellinen tilanne näyttää sellaiselta, että joutuisin toimimaan vastoin omia arvojani. Minulla on mahdollisuus jäädä eläkkeelle neljän vuoden kuluttua. Tämä on lyhyt aika tehdä muutoksia seurakunnassa, Mustonen perusteli ratkaisuaan. Näin kysymyksiin jäivät vastaamaan Akaan seurakunnan kappalainen Tero Kuparinen , Liedon seurakunnan kappalainen Outi Niiniaho ja Paimion seurakunnan pastori Risto Räty . Odotetusti seurakuntalaisten kysymyksissä tivattiin kantaa samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen. Ehdokaskolmikko harmitteli yksituumaisesti sitä, että asia jakaa voimakkaasti kirkkoa. Sen sijaan kannanotoissa oli erilaisia painotuksia. – Pitäydyn nyt kirkon viralliseen kantaan, jonka mukaan samaa sukupuolta olevia ei vihitä. Jos kirkko päättää toisin, asiaa pitää fundeerata uudelleen, Niiniaho totesi. – Edustan perinteistä avioliittokäsitystä, mutta tämä on myös ihmisarvo- ja tasa-arvokysymys. Sitoudun kirkkolainsäädäntöön, mutta vihkimisen salliminen olisi ollut paras ratkaisu jo kauan sitten. Toivon, että tässä käy samalla tavalla kuin naispappeudessa, Räty jatkoi. – Miehen ja naisen avioliitto on paras lasten oikeuksien kannalta. Kirkko on kivittänyt seksuaalivähemmistöjä. Tästä vihan ilmapiiristä on päästävä pois ja hyväksyttävä se, että on olemassa erilaisia seksuaali-identiteettejä, Kuparinen muistutti. Yksi illan pääteemoista liittyi seurakuntien taloustilanteeseen. Kaikilla kolmella ehdokkaalla on työuransa varrelta kokemuksia seurakuntaliitoksista. – Seurakunnan rakenne ei ole tärkein asia. Liitoksiin liittyy kuitenkin kasvukipuja, joten ennen niitä on kaikki kortit katsottava, Räty korosti. – Olen nähnyt, kuinka liitoksen jälkeen seurakunnat ovat jatkaneet omaa elämäänsä eivätkä ole henkisesti yhdistyneet, Kuparinen totesi. – Olen ollut muutosjohtajana, kun seurakunnan talousresurssit vähenivät niin, ettei se olisi voinut pitkään jatkaa itsenäisenä. Toisaalta minulla on kokemusta myös sellaisesta liitoksesta, joka tehtiin ennen taloudellista pakkoa, Niiniaho kommentoi. Viranhakijat pääsivät pohtimaan, miten he toteuttaisivat Nousiaisten seurakunnan toiminnat heikkenevässä taloustilanteessa. – Joka vuosi joudutaan miettimään, mitä kannattaa pitää yllä. Jostakin on syytä myös luopua, sillä muuten toimintaa on vaikea kehittää. Toimintaa voi myös kehittää karsimalla rönsyjä ja valitsemalla tietyksi ajaksi 2–3 painopistealuetta, Räty esitti. – Jos lähtee karsimaan pitkään olleita työmuotoja, niin se on arka asia, joten helposti en niitä muuttaisi. Seurakunnan työtä ei voi laskea tuottavuusmittareilla, mutta jos alijäämää kertyy, niin kiinteistöjen tai henkilöstön vähentäminen on ainoa keino, Kuparinen huomautti. – Kun talousresurssit vähenevät, seurakuntalaisia voidaan aktivoida osallistujista tekijöiksi. Henkilökohtaisilla kohtaamisilla voidaan saada väkeä mukaan seurakuntatoimintaan. Valtavasti asioita voidaan tehdä myös ilman rahaa. Onneksi Nousiaisissa vallitsee yhä talkoohenki, Niiniaho totesi. Kolmikko oli samaa mieltä siitä, että vapaaehtoisväkeä voitaisiin ottaa nykyistä tiiviimmin mukaan seurakunnan toimintaan.