Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kiinteistöistä kuntamurhetta

Solmituista kuntaliitoksista osa voidaan luokitella kutakuinkin onnistuneiksi. Tosin yhtä lailla faktaa lienee se, että jotkut fuusiot ovat osoittautuneet vähemmän mukaviksi ratkaisuiksi. Jollei naimakaupoista ole uusia kuntaparatiiseja syntynyt, niin parhaimmissa tapauksissa voidaan kai puhua järkiavioliitoista. Yksi liitosten konkreettinen pulma liittyy siihen, että voimien yhdistymisen jälkeen laajentuneeseen kuntaan tuppaa jäämään toiminnan kannalta turhia kiinteistöjä. Tästä esimerkkejä ovat etenkin entiset kunnantalot, sillä kyläkouluja ei ole tapana ihan heti liitosjuhlallisuuksien jälkeen sulkea. Masku paisui runsas vuosikymmen sitten, kun Askainen ja Lemu poistuivat itsenäisten kuntien listalta. Maskulla kävi siinä mielessä hyvä tuuri, että Askaisten ex-kunnanvirasto kävi kaupaksi. Myöskään Lemun vanha kunnantalo ei jäänyt tyhjän pantiksi, kun kirjasto sai kaipaamaansa lisätilaa. Kouluja uusi Masku ei ole lopettanut, joten opinahjoista ei ole kertynyt hankalasti realisoitavaa kiinteistömassaa. Silti Maskussa pohditaan taas kerran samaan tapaan kuin monissa muissakin kunnissa, ovatko kaikki kunnan omistuksessa olevat rakennukset tarpeellisia ja mistä tiloista voitaisiin kenties hankkiutua eroon. Niin kuin arvata saattaa, kyseessä on jälleen kuntapoliitikoille hankala ja ikävä päätös. Jos vaikkapa vanha koulu toimii jonkinlaisena kylätalona, niin viritelmät sellaisen kauppaamisesta aiheuttavat taatusti vastarintaa. Maskussa kiinteistötilanne on jollakin tavalla kulminoitunut Lemun taajamaan. Kirjasto vaatisi remonttia, vanha puukoulu tönöttää toimettomana, kehnokuntoisen urheilutalon käyttöaste on heppoinen eikä myöskään Wanha Oskari enää oikein täytä nykyajan kokoontumispaikkavaatimuksia. Palapelin kasaamisessa riittää pulmia. Monien mielestä kauniissa puukoulussa on sellaista kulttuurihistoriallista arvoa, ettei rakennusta saisi maan tasalle jyrätä. Toisaalta kirjaston nykysijaintia pidetään niin oivallisena, ettei palvelupistettä haluttaisi siirtää esimerkiksi koulun ympäristöön. Ratkaisematta asiat eivät ratkea, joten Maskun päättäjille on tarjolla Lemu-pohdintaa. Vanhojen rakennusten remontoiminen on kallista lystiä ja mahdollisesti tarpeettomista kiinteistöistä syntyy turhaa ylläpitokustannusta.