Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kuningaskuntaan on kapea tie

Kustavin valtuustossa valittiin maanantaina kuntaan uusi rakennustarkastaja. Virkavalinnasta syntyi lyhyt keskustelu. Sitäkin pidempään juttua riitti Kustavintiestä, vaikka aihe ei esityslistalla ollutkaan. Kustavilaisia valtuutettuja harmitti sama asia, joka on noussut tapetille mediassa tänä kesänä. Kun kotimaan matkailun ja pyöräilyn suosio on kasvanut, on Kustavintie käynyt entistäkin ahtaammaksi. Jokainen Kustavintiellä liikkuva tuntee tilanteen. Kustavintien laitaa polkee pitkä karavaani pyöräilijöitä. Parhaimmillaan kymmenkunta pyöräilijää puskee paita märkänä kohti Kustavia. Kun pyörän päälle on pakattu pari rinkkaa, teltta ja ruokakaapillinen eväitä, pyöräkuljetus vie ajokaistalta vähintään metrin tilaa. Turvavälikin pitäisi jäädä, sitä kun on suositeltu tieliikenteeseen jo ennen koronaa. Pyörätietä ei ole, vaikka sitä on vuosikymmenien ajan toivottu. Piennarkin on kuin mustaa pitsiä asfalttitien reunassa, vaikka Mustan pitsin yöt pidetään Raumalla. Juuri kun autoilijan pitäisi ohittaa pyöräilijäkaravaani, vastassa on myös autoletka. Siinä sitä sitten pösönsä ratissa miettii, lyödäkö jarru pohjaan. Tai mitä sitä miettimään, vaihtoehtoa ei ole. Jos pyöräilijät yrittää ohittaa vastaantulijoitten välistä, todennäköisesti ainakin pari pyörää suistuu ojaan tai metsikköön. Sääliksi käy Saariston rengastien pyöräilijöitäkin. Kauniit maisemat lipuvat ohi, kun pyöräilijä kieli keskellä suuta taiteilee liikenteessä, jotta selviää ehjänä Vartsalan lossille. Kustavin valtuustossa pohdittiin, että jottain asialle tarttis tehrä. Valtuustoryhmät tekivät periaatepäätöksen viedä asiaa yhteistyössä eteenpäin ja laatia kirjelmän Varsinais-Suomen Ely-keskukselle. Kustavintielle pitää saada pyörätie tai edes kunnon piennar. Sellaisia leveitä pientareita on nimittäin olemassa muualla Suomessa. Kesälomalla tuli kierrettyä rakasta, kallista kotimaata. Punkaharjun maisemissakin ajeltiin ja odotuksena oli, että nyt nähdään sitten pala kauneinta Suomea. Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että eivät ne Punkaharjun maisemat hävinneet yhtään alueemme saaristomaisemille –  päinvastoin. Kun Kustavintietä ajaa Kaitaisten sillan yli ja eteenpäin, maisemathan ovat kerrassaan huikaisevia. Ei Kustavi turhaan käytä slogania Saariston kuningaskunta, vaikka tarkalleen ottaen Kaitaisten silta on vielä Taivassalon puolella. Lahden, Kouvolan, Savonlinnan ja Heinolan mailla, ei varsinaissuomalaiseen tiestöön tottunut meinannut oikein uskoa näkemäänsä. Tiet olivat tasaisia ja pientareet leveitä kuin Pohjanmaan lakeudet. Teitä sai ajella aivan rauhassa, sillä eipä pientareilla näkynyt yhtään pyöräilijää, edessä ei ollut mopoautoja, autoliikennekin oli rauhallista. Sinne tierahaa on silti riittänyt. No ei tässä passaa ihan mollata rahanjakoa. Onhan meidän aluekin saanut osansa: Kasitietä on laitettu kuntoon ja Kustavintietäkin kunnostettu. Useana kesänä peräkkäin Kustavintie on saanut uutta pintaa ja valaistustakin lisätään. Työmatkaliikenteen olosuhteet ovat siis kohentuneet. Mutta kun luonto- ja liikuntamatkailu näyttää vain lisääntyvän, myös pyöräilijöiden tarpeet on otettava huomioon. Saariston rengastietä on levennettävä, etenkin nyt kun Vuosnaisten yhteyslauttasatamaakin uudistetaan. Toivottavasti myös Taivassalo ja Vehmaa heräävät tukemaan Kustavia hankkeessa.