Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Vähän isompi menopeli

Teininä moni hankkii alleen jonkin menopelin, perinteisesti skootterin tai mopon. Veera Leino päätti kuitenkin, että kun 15-vuotta tulee täyteen, pihaan ajetaan traktorimönkijä. Vielä reilu kolme vuotta myöhemmin, Can-am outlander 570 on yhä käytössä. – Sillon se tuntui aika siistiltä. Tuollainen vähän isompi menopeli, jolla saa ajaa ympäri vuoden, perustelee Leino valintaansa. Mönkijän malli valikoitui helposti lähinnä sillä periaatteella, mikä miellytti silmää eniten.   T-kortin, eli traktorimönkijään vaaditun traktorikortin, saa läpäistyään teoriakokeen hyväksytysti. Ajamista Leino harjoitteli siis omatoimisesti kotona, kaksi vuotta vanhemman isoveljen avustuksella. – Mä istuin ensin kyydissä ja se kertoi mulle, mitä ne kaikki napit on. Sitten ruvettiin tässä omilla teillä kokeilemaan, Leino muistelee. Ajamisen Leino oppi nopeasti, eikä mönkijä hänen mielestään ole kovin monimutkainen: etujarrua käytetään kädellä ja takajarrua jalalla, kaasu ja vilkku löytyvät ohjaustangosta. Liikenteeseen hän siirtyikin vain noin viikon harjoittelun jälkeen.   Traktorimönkijällä on Leinon mukaan turvallista ajaa, ainakin jos ajotyyli on kohdillaan. Mutkissa kaikki neljä rengasta eivät kuitenkaan aina pysy Leinollakaan kiinni tiessä, mikäli asvaltilla kääntyy liian kovassa vauhdissa. Mitään pahempaa onnettomuutta Leino ei kuitenkaan ole ajoneuvollaan saanut aikaiseksi. – Ei se oikeastaan muuten kaadu, ellet aja mutkaan liian kovaa ja käänny jyrkästi. Korkeintaan neljääkymmentä kilometriä tunnissa kulkevalla mönkijällä on ollut kätevä kulkea parin kilometrin matka kouluun ja harrastuksiin Mynämäen keskustaan. Muutama pidempikin matka on tullut tehtyä, maksimissaan 40 kilometrin päähän. Pitkät matkat tosin ovat vähän puuduttavia. – Olen mä jotain satunnaisia mökkireissuja tehnyt. Siinä täytyy kyllä pitää keskellä matkaa joku tauko, nauraa Leino.   Leinon mönkijästä on välillä täytynyt riittää myös useammalle kuskille, sillä ensimmäisen vuoden aikana myös isoveli lainasi sitä käyttöönsä. – Kyllä se välillä oli vähän sopimista, että kumpi sen saa, muistelee Leino. Veli sai onneksi autokortin melko pian, joten suurempia riitoja ei syntynyt. Tällä hetkellä Leinon 15-vuotias pikkuveli puolestaan pohtii, ottaako hänkin käyttöönsä isosiskonsa mönkijän.   Vain 157cm pitkä Leino herättää toisinaan huomiota ison ajoneuvonsa selässä. – Aikuiset tulee välillä sanomaan, että onpas iso menopeli. Traktorimönkijän iso koko tuo toisaalta myös turvaa, varsinkin kun se on silti ketterä ja kevyt ohjattava. Nyt jo täysi-ikäiseltä Leinolta löytyy myös autokortti, joten vertailukohtaa löytyy autolla ajamiseen. – Jos autoon vertaa, niin onhan mönkijä aika paljon pienempi. Liikenteessä sen kanssa on helpompi liikkua, toteaa Leino. Mynämäessä traktorimönkijät ovat melko tuttu näky ja Leinonkin ikäisiltä niitä löytyy muutama. Mynämäen katukuvaan mönkijät ovat vakiintuneet kuitenkin vasta viimeisen parin vuoden aikana.