Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Veikko Päiviö

Veikko Päiviö kuoli Lizelius-kodissa Mynämäessä 26.7.2020. Hän oli kuollessaan 90-vuotias. Veikko syntyi Vehmaan Himoisten kylässä 22.5.1930. Hän varttui suutarintorpassa ja kävi koulua sota-ajan varjossa. Vaatimattomista lähtökohdista huolimatta Veikko osoittautui lahjakkaaksi ja koulutusmyönteiseksi nuorukaiseksi. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Uudenkaupungin lukiosta ja valmistui myöhemmin kansakoulunopettajaksi Turun opettajakoulutuslaitokselta. Veikko Päiviö teki pitkän työuran johtajaopettajana ensin Punkalaitumella, sen jälkeen Vehmaalla Rahkmalan ja Irjalan kouluissa sekä Mietoisissa Tavastilan koulussa. Veikko eläköityi lähes 40 lukuvuoden opetustyön jälkeen Tavastilan koulusta vuonna 1990. Veikko Päiviö näki peruskoulu-uudistuksen sekä monet koulumaailman muutokset läheltä. Hän oli tasa-arvoisen ja maksuttoman peruskoulun puolustaja. Hän oli myös hyvin ylpeä oppilaistaan. Moni kouluaikanaan kovistelua kokenut lapsi olisi saattanut myöhemmin yllättyä siitä, miten suurta iloa entisten oppilaiden elämässä pärjääminen Veikolle tuotti. ”Entinen oppilaani”, kuului sanonta usein. Veikko oli auktoriteetti, jonka koulussa opetettiin perusasioiden lisäksi käyttäytymään. Kurinpidon vastapainona Veikko kannusti lapsia taito- ja taideaineiden harrastuneisuuteen. Koululaisorkesterin luominen ja kehittäminen oli Veikolle tärkeää. Vapaa-ajallaan Veikko harrasti musiikkia sekä soittaen että sovittaen nuotteja torvisoittokunnalle, lisäksi veneily ja veneiden rakentaminen olivat iso osa Veikon elämää. Opettajien lomakaudet mahdollistivat veneilyn sekä matkailun etenkin Lappiin ja Norjaan. Eläköidyttyään Veikko kirjoitti kaksi romaania, Ennen pikitietä ja Kivinen kalupakki. Niissä hän palasi lapsuutensa Vehmaalle ja paikallisen murteen vivahteisiin. Veikko Päiviö myös auttoi monien ikääntyvien naapureiden ja tuttavien asioinneissa. Sairastuttuaan Alzheimerin tautiin noin 85 vuoden iässä Veikko joutui ottamaan apua vastaan muilta. Yksityiselämässään Veikolla oli sekä onnen että surun hetkiä. Elämän tärkeitä kohokohtia olivat neljän tyttären syntymät. Surullisimmat ajat osuivat Helvi-puolison yllättävään kuolemaan vuonna 2002 ja myöhemmin Riitta-tyttären pysäyttävään sairauteen ja kuolemaan vuonna 2014. Viimeisinä aikoinaan Veikko oli onnellinen siitä, että löysi rinnalleen rakkaan elämänkumppanin, Esterin. Sukulaisten ja ystävien lisäksi Veikkoa jäivät kaipaamaan Ester, lapset Ritva, Tuovi ja Laura perheineen sekä lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Korona-ajan johdosta hautajaiset on pidetty vain läheisten kesken. Kirjoittaja on tytär Laura Päiviö-Häkämies