Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Viljojen puinnit käynnistyvät

Proagrian kasvutilannekatsauksen mukaan viljojen puinnit ovat käynnistymässä. Kesän vaihteleva sää näkyy kasvustojen epätasaisena kehittymisenä, eteläisessä Suomessa kehitys on jäljessä. Puintikausi käynnistyi heinäkuussa siemennurmiviljelmillä, kumina- ja syysöljykasvipelloilla ja elokuun alussa ruispelloilla. Kevätviljojen puinnit alkavat viikon sisään riippuen sään poutaisuudesta. Heinä- ja elokuun sademäärät ovat olleet runsaita ja vaikeuttaneet kasvustojen hoitotoimia, sekä lisänneet tautitorjuntojen tarvetta. Kesäkuun kuivuuden jälkeen loppukesän sateet ovat saaneet aikaan poikkeuksellisen runsasta jälkiversontaa viljakasvustoissa. Ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi suuressa osassa Suomea. Aikaisten monitahoisten ohrien sekä aikaisten kaurojen puinti alkaa yleisimmin elokuun kahden viimeisen viikon aikana. Kevätvehnän puinnin odotetaan alkavan kahden viikon kuluessa maan eteläosissa. Suurin osa kasvustoista valmistuu puintikuntoon vasta syyskuun puolella, viivästymistä on paikoitellen aiheuttanut runsas jälkiversonta. Kevätviljojen satonäkymät vaihtelevat kylvöjen onnistumisesta ja sateiden paikallisuudesta johtuen. Ohran, kauran ja kevätvehnän satonäkymät arvioidaan Varsinais-Suomessa välttäväksi. Aikaisin kylvetyt kasvustot kestivät pääsääntöisesti alkukesän kuivuutta paremmin kuin myöhään kylvetyt kasvustot. Suorakylvetyt kasvustot ovat tänä vuonna menestyneet tavanomaisesti muokattuja kasvustoja huonommin. Kesän vaikeat sääolot näkyvät tautitorjunnan tarpeen lisääntymisenä. Säilörehun toisen sadon korjuu aloitetaan heinäkuun lopulla. Nurmien jälkikasvu ensimmäisen sadon jälkeen on ollut hyvää heinäkuun sateiden ansiosta, ja kasvun odotetaan jatkuvan voimakkaana myös toisen sadon korjuun jälkeen. Säilörehun toinen sato arvioidaan Varsinais-Suomessa tavanomaiseksi. Kuivaheinät korjattiin hyvissä sääoloissa kesä- ja heinäkuun vaihteessa. Kuivaheinäsato oli Varsinais-Suomessa keskimääräinen. Laitumet ovat tyydyttävässä tai hyvässä kasvussa lähes koko maassa. Ensimmäiset syysöljykasvien puinnit käynnistyivät heinäkuun lopulla. Sato arvioidaan tavanomaiseksi. Kevätrypsin puintien arvioidaan alkavan syyskuun toisella viikolla, kevätrapsin puintien viikkoa myöhemmin. Valmistumista hidastaa jälkiversonta, sekä pitkälle ajanjaksolle venynyt kukinta. Sato arvioidaan huonoksi tai välttäväksi. Tuholaiset sekä kuiva alkukesä ovat aiheuttaneet suurimmat satotappiot Varsinais-Suomessa, jossa sato on jäämässä 20-30 %:iin keskimääräisestä. Härkäpavun puintien arvioidaan käynnistyvän elokuun lopulla. Satonäkymät vaihtelevat heikosta tyydyttävään. Herneen puinnit alkanevat elo- ja syyskuun vaihteessa. Sato arvioidaan hyväksi. Sokerijuurikkaan kasvu on jatkunut hyvänä, sadosta odotetaan hyvää tai tyydyttävää. Sateet ovat vaikeuttaneet ruttoruiskutusten tekemistä perunaviljelmillä, mutta rutto on silti saatu suureksi osaksi pidettyä kurissa. Kesä- ja varastoperunan satonäkymät arvioidaan hyväksi. Ensimmäisiä herukoita kerättiin jo heinäkuun lopulla, mustaherukan sato on keskimääräinen ja punaherukan tavallista parempi. Sateet ovat kasvattaneet marjoista suuria ja aurinkoisten säiden ansiosta marjat ovat makeita. Pensasmustikan satokausi on alkanut ja sadosta odotetaan keskimääräistä. Mansikan pääsatokausi on päättynyt, mutta myöhäislajikkeiden satoa valmistuu edelleen avomaalta ja kasvutunneleista. Vadelmia kypsyy koko maassa nopeaan tahtiin ja pääsatokausi on pian kääntymässä lopuilleen. Omenatarhoissa alkaa pian kesälajikkeiden poiminta. Kesäomenien sato arvioidaan hyväksi, samoin syyslajikkeiden. Tuorevihannesten valikoima alkaa olla laajimmillaan. Heinäkuun vaihteleva sää on aiheuttanut sadon epätasaisen valmistumisen.