Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Hyönteishotelli helpottaa perhosten eloa

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaja, professori Ilari E. Sääksjärvi ja mynämäkeläinen luontoharrastaja sekä Suomen Perhostutkijain seuran jäsen Petri Varjonen tähdittivät Mynämäen Saarekkeessa luontoiltaa, joka tarjosi kattavan tietopaketin hyönteisten maailmasta. Loispistiäisiin erikoistunut Sääksjärvi muistutti jo puheensa alussa, että ihmiset elävät hyönteisten maailmassa. – 60–70 prosenttia eläinlajeista on hyönteisiä. Mahdollisesti luku tulee vielä nousemaan, kun saamme enemmän tietoa eri alueiden hyönteisistä, Sääksjärvi sanoi. Eläinlajeja on kuvattu tieteelle yhteensä noin 2 miljoonaa. Sääksjärven mukaan jopa 80–90 prosenttia eliölajeista on vielä tuntematta ja löytymättä. – Tämä on vielä tuntematon planeetta. Maapallolla saattaa olla noin 15-20 miljoonaa lajia.   Suomessa hyönteistutkimus käynnistyi 1700-luvun puolivälissä. Turussa eläintieteellinen tutkimus käynnistyi Turun akatemian Isaac Uddmanin väitellessä tohtoriksi vuonna 1753. Uddman mainitsi väitöskirjansa esipuheessa Turun seudun hyönteislajimääräksi 1200. Sääksjärven mukaan Suomessa tiedetään nyt olevan yli 20 000 hyönteislajia. – Edelleen suurin osa Suomen hyönteislajeista on puutteellisesti tunnettuja. Suomesta löytyy vielä nimeämättömiä hyönteislajeja, Sääksjärvi kertoi. Sääksjärvi näyttää kuvan vuonna 2016 Suomesta löydetystä hyönteisestä. – Se odottaa edelleen nimeämistä. Se on ainoa löytämämme yksilö ja tarvitsemme vielä lisätietoa siitä. Sääksjärven tutkimusryhmä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kuvannut noin 200 uutta eläinlajia, pääasiassa trooppisilta alueilta. Hyönteiset vaikuttavat ihmisen elämään monella tapaa. Ne toimivat pölyttäjinä ja hajottajina luonnossa. Sääksjärven mukaan tulevaisuudessa hyönteisillä voi olla annettavaa myös lääketieteen saralla. – Yksi biodiversiteetin yksikön tutkija tutkii tällä hetkellä loispistiäisen myrkkyjä. Niissä on hyvin paljon erilaisia vaikuttavia aineita, joista osa toimii antibioottisesti bakteeritoimintaa estäen.     Petri Varjonen näytti käytännön esimerkein, miten hyönteisten elämää voi helpottaa. – Pihat ja pellot on myrkytettyjä, emmekä anna paljon menestysmahdollisuuksia hyönteisille. Leikkaamme ruohot ja nypimme rikkaruohot kukkapenkeistä. Nämä kaikki temput ajavat hyönteisiä pois niiden elinpaikoilta, Varjonen harmitteli. Yksi tapa auttaa hyönteisiä on tarjota niille sopivia elinolosuhteita kotipihalla. – Pihalla olisi hyvä olla ketomaisia paikkoja. Se voi myös olla kaunis, reunustettu alue. Hoidetaan sitä ketona. Varjonen kannustaa myös nokkosien kasvattamiseen. Se houkuttelee perhosia, jotka nauttivat niitä ravinnoksi. Varjonen on kotipihalleen rakentanut myös hyönteishotelleja ja -baareja. Esimerkiksi trukkilavoista saa pienellä vaivalla rakennettua hyönteisille hyviä suojapaikkoja. – Perhosbaarin myötä pihapiiriin ilmestyy nopeasti paljon perhosia. Pienillä teoilla saa pihan paljon elävämmäksi.