Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Uutta normaalia myös kouluissa

Uusi normaali on nyt se muotitermi, jota on tapana käyttää ainakin toistaiseksi pahimman koronakauden jälkeisestä ajasta, kun kaikenlaisten rajoitusten höllentäminen ja poistaminen antavat kansalaisille mahdollisuuden elää lähes tavalliseen tapaan. Uuteen normaaliin totutellaan myös kouluissa, kun useimmissa opinahjoissa lukuvuosi polkaistaan liikkeelle ensi viikolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL antoi tällä viikolla päivitetyt suositukset siitä, miten päiväkodeissa ja kouluissa pitäisi toimia. Päiväkodeissa lapsiryhmiä ei tulisi yhdistää ja myös alakouluissa opetusryhmät olisi pidettävä erillään. Sen sijaan yläkouluissa oppilaat voivat vaihtaa opetusryhmästä toiseen. Kun turvaväleistä ja käsihygieniasta edelleen aivan aiheellisesti paasataan, niin niiden toteuttaminen mallikelpoisella tavalla lienee kouluoloissa liki ylivoimainen tehtävä, vaikka kuinka porrastettaisiin ruokailua ja välitunteja. Ihmetellä sopii, jos valvonta onnistuu esimerkiksi isoissa satojen oppilaiden yksiköissä. Koko kouluväki oppilaista opettajiin ansaitsee edelleen jälkikehut viime kevään pakkorakotempauksesta, kun etäopetukseen siirryttiin pikavauhtia. Toki myös pulmia piisasi, mutta kun ottaa huomioon kiireisen aikataulun, koululaitos selvisi jättimäisestä muutoksesta pääosin kiitettävin arvosanoin. Keväällä iso osa opettajista oli sitä mieltä, ettei kouluja olisi kannattanut avata etäopetusjakson jälkeen pariksi viikoksi. Oppilaiden paluu kouluihin ei kuitenkaan heilauttanut koronatartuntojen määrää ylöspäin. Nyt asiantuntijat toteavat, että kynnys koulujen uuteen sulkemiseen on korkea, vaikka koronan kakkosaalto syksyllä iskisikin. Jos tautitilanne pahenee, myös sellaista vaihtoehtoa on väläytelty, että kouluihin luotaisiin lähi- ja etäopetuksen yhdistelmä, jossa oppilaita ei teljettäisi kuukausiksi kotioloihin. Viikon toinen koulu-uutinen liittyy ennusteeseen peruskoulujen määrän kehityksestä. Opetushallituksen selvityksessä rajuin skenaario on se, että koulujen määrä lähes puolittuisi nykytasosta vuoteen 2040 mennessä. Näin vuosituhannen alun kehityssuunta jatkuisi, jos oppilasmäärät yhä vähenevät ja jos kunnat etsivät mahdollisia säästöjä isommista kouluyksiköistä. Tästä on tuoreita esimerkkejä myös Vakan alueelta.