Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Erik Andersson ja Eino Rindell aloittivat linja-autoliikenteen Velkuaan

Lierannan kylä Merimaskussa muodosti ensimmäisen lähtökohdan kehitettäessä ja rakennettaessa kokonaisvaltaista maantieliikennettä Turusta Velkualle. Työssä oli jo tässä vaiheessa monen monta vaihetta suunnittelun ja rahoituksen osalta ennen kuin päästiin itse toteutukseen. Tien alkuosasta eli lähtöpisteestä Lemun maantieltä käytiin edelleen keskustelua. Velkuan Teersaloon tien jatko-osa Livonsaaren Osuuskaupalta valmistui 1950. Tielinja poikkesi suuresti vanhasta Kainun kylätiestä, jatkuen Velkuan rajalta Teersalon Jussilan rantaan. Elettiin 1930-luvun puoltaväliä, kun nuori yrittäjä Eino Rindell alkoi liikennöidä Lierannan Vuorenpäästä päivittäin Askaisten, Lemun ja Nousiaisten kautta Turkuun. Seuraavassa vaiheessa, Hannula–Rauduinen tieosuuden valmistuttua, ajokelpoinen tie ulottui Rauduisten Pellonperän torpalle, nykyisen Mustalahdentien paikkeille. Seuraava bussilinjan kääntöpaikka sijoittui Vangensalmen rantaan, nykyisen Livonsaaren sillan paikkeille. Tie valmistui vuoden 1939 aikana, jolloin historiallinen linjaliikenne oli mahdollista itse Livonsaarelle asti. Rauduisten alueella tie rakennettiin osittain vanhan tien linjalle, osin uudelle pohjalle. Ehkä heikoin ja samalla vaikein tieosuus oli Jokilanrauman ylitys. Muita kosteikkoja matkalla oli muun muassa Raumaniitun alueella ja Lehtolan notkelmassa. Livonsaaren puolella tiepohja oli vankkaa osuuskaupalle asti, johon tieurakka päättyi. Liikennöitsijä Erik Andersson asettui perheineen Lempisaaren Jokilan torppaan talvisodan tammikuussa 1940. Liikennöinti alkoi mahdollisesti tällöin, jolloin myös voidaan katsoa yrityksen aloittaneen toimintansa. Varhainen aamuvuoro Livonsaaresta lienee saanut tällöin alkunsa. Se lähti osuuskaupalta puoli seitsemältä ehtiäkseen torikaupan alkuun Turun Kauppatorille. Eino Rindell aloitti linja-liikenteen Livonsaarelta vähän myöhemmin, liikennöityään sitä ennen Lierannalta käsin Turkuun. Hän rakensi perheelleen omakotitalon Toivasista hankkimalleen tontille. Liikenne vaikeutui ulkoisten seikkojen vuoksi muun muassa sotavuosien polttoainepulan johdosta. Se johti lopulta niin sanotun puukaasun käyttöön, jonka voimin liikuttiin vielä sodan päättymisen jälkeenkin. Muitakin ongelmia riitti varsinkin talvikelien aikaan, jolloin kylmyys, lumentulo ja liukkaus aiheuttivat vaikeuksia. Kerrotaan varsinkin Jokilassa asuneen Anderssonin lisäponnisteluista lähellä olevan ja koko reitin hankalimman mäen hiekoittamisesta. Tarinan mukaan miehen lähtiessä noutamaan matkustajia Livonsaarelta, rouva lähti hiekoittamaan Lehtolan mäen liukkaampia kohtia. Moottorin lämmittämisen suhteen voi vain arvailla konsteja aikana, jolloin sähkö oli vasta tuloillaan apuun. Teersalon ja Turun välinen liikenne kehittyi ja lisääntyi myös maatalous- ja puutarhatuotteiden kohdalla. Kasvu oli 1950-luvun alkuvuosista alkaen voimakasta. Alkuvuosien liikenne oli yhden päivittäisen meno-paluu-vuoron varassa, joka tähtäsi pääosin torikaupan aukioloon. Myös monia shoppailu alkoi kiinnostaa. Kehityksen seurauksena vuoroja tarvittiin lisää ja toinen vuoro lähti aamukahdeksan jälkeen Teersalosta. Näiden kahden vuoron paluuajat Turusta olivat kello 12 ja kello 15. Vuorot oli jaettu niin että puolelta päivin palasi Rindellin auto ja iltapäivällä Anderssonin vuoro. Liikenteellisesti vilkkainta aikaa linjoilla oli 50-luvun puolestavälin alkaen seuraavan vuosikymmenen lopulle. Tänä aikana päivittäisten ajojen määrä lisääntyi omien muistimerkintöjen mukaan perinteisestä kahdesta viiteen edestakaiseen vuoroon. Tämän jälkeen maaseutu vähitellen hiljeni muun muassa henkilöautojen voimakkaan lisääntymisen vuoksi. Kahden urauurtajasukupolven jaksaessa 1980-luvulle asti liikenne kulki vielä perinteisiä uomiaan. Einon ja Erikin lopettaessa liikennöinnin jatkoivat nuoremmat jonkin matkaa. Tämän jälkeen tulivat uudet järjestelyt käyttöön, jossa kunnallisten tukien avulla yritettiin saada liikenne kannattavaksi. Markku Lehto