Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Kalantilainen Anni Nuutila nuorten mehiläistapaamisessa Ranskassa

Kalantilainen Anni Nuutila saapui viime viikon perjantaina viikon mittaiselta Ranskan-matkalta. 16-vuotias opiskelija oli kahden muun suomalaisen nuoren mehiläistarhaajan kanssa Ranskassa mukana nuorten mehiläishoitajien tapaamisessa. Suomen Mehiläishoitajien liitto on tehnyt päätöksen, jonka mukaan se satsaa nuorisotoimintaan. Siksi liitto osallistui nyt ensimmäistä kertaa kansainväliseen nuorten mehiläishoitajien kokoontumiseen. Mukaan pääsivät nuoret Uudestakaupungista, Tampereelta ja Hämeenkyröstä. Valinnat tehtiin hakemusten perusteella. Kolmihenkiset tiimit osallistuivat mehiläishoitotaitoja mittaaviin kilpailuihin ja kommunikointi hoitui englanniksi. – Nuoria oli paikalla 28 maasta. Kokemus oli kyllä hieno. Kävimme läpi erilaisia työpajoja, joissa piti esimerkiksi tehdä mehiläisille kehiä sekä tunnistaa eri hunajamakuja, Anni Nuutila kuvailee. Anni ajautui mukaan mehiläistarhaukseen vähän sattumalta. Hänen veljensä Vesa Nuutila osti rippilahjarahoillaan ensimmäisen mehiläispesän ja hän pyysi Annia auttamaan mehiläisten hoitamisessa. Ensimmäisten mehiläisten saapumisesta on kuusi vuotta aikaa. – Nyt pesiä on 15 ja tarkoitus olisi vielä lisätä pesien määrää, Anni Nuutila toteaa. Perhe on saanut oppinsa kantapään kautta. Mehiläiset lasketaan lemmikeiksi, joten ne käyttäytyvät arvaamattomasti. Pesää avatessaan ei ikinä tiedä, millä tuulella parvi on. Tosin mehiläiset aistivat myös sen, millä tuulella hoitaja on. – Jos olen vihainen tai hermostunut, mehiläiset alkavat käyttäytyä arvaamattomammin, Anni lisää.   Kesällä Anni käy tarkastamassa mehiläisten voinnin viikoittain, talvella mehiläiset saavat olla rauhassa keskenään pesässä tiiviissä talvipallomuodostelmassa. – Hunajan kosteudesta näkee sen, missä vaiheessa hunaja on valmista poimittavaksi. Linkosimme hunajasadon ensimmäiset hunajat jo kesäkuun alussa. Tähän pesään on nyt tullut lisää hunajaa ja osa siitä on jo peittynyt vahalla, voimme kohta ruveta linkoamaan lisää hunajaa, Anni näyttää. Perheen äiti Taina Nuutila osallistuu myös lastensa mehiläistarhaukseen. Tänä vuonna ei ole odotettavissa kovin suurta hunajasatoa, koska kuiva keli on aiheuttanut sen, että mehiläisille ei ole riittänyt kukkien mettä kerättäväksi. – Hyvinä vuosina keräämme noin 30 kiloa hunajaa yhdestä pesästä. Pidämme mehiläisiä, jotta alueella olevien kasvien pölytys onnistuisi. Mehiläiset lentävät noin kahden kilometrin säteellä, Taina Nuutila sanoo. Vaikka mehiläisten hoito on koko perheen juttu, on kyse silti vielä harrastuksesta. Tosin Nuutilan mehiläistarhat ovat pari vuotta sitten voittaneet palkinnon Varsinais-Suomen parhaasta hunajasta. – Veimme pölytyspalveluna Lokalahden pensasmustikkatarhalle mehiläispesiä. Hunajan mausta tuli todella hyvä, Taina Nuutila muistelee. Laudasta rakennetun mehiläispesän vieressä käy kuhina. Osa mehiläisistä on pesän ulkopuolella vilvoittelemassa, koska kostean hautova keli tuo kuumuuden myös pesän sisälle. Osa mehiläisistä on aina ruoanhakumatkalla. – Pesässä saattaa asustaa vaikkapa 10 000 mehiläistä. Emo merkataan yleensä huomiovärillä, mutta kyllä sen muutenkin tunnistaa, Anni Nuutila kertoo. Pesää avatessa on syytä tarkistaa se, mikä on mehiläisten parveilutilanne. Jos ne ovat alkaneet kerätä parvea, on syytä lisätä pesään laatikoita, koska tila on loppumassa. Parvi valmistautuu muuttamaan pois uuden asuintilan perässä ja se on estettävä. – Viikonloppuna on pesien jaon aika. Teemme 3–5 uutta pesää, jotta mehiläiset mahtuvat paremmin elelemään, Anni Nuutila lisää.   Mehiläiset asuvat tarhaajan rakentamissa pesissä ympäri vuoden. Talvehtineet mehiläiset kuolevat keväällä ja uusia mehiläisiä syntyy emon munimista toukista. Emon ainoa tehtävä on muniminen. Se on muita mehiläisiä suurempi. Emo eli kuningatar elää koko elämänsä mehiläispesässä, mutta synnyttyään se käy kerran häälennolla, jolloin kuhnurit hedelmöittävät sen. Kuhnurit kuolevat ja kuningatar palaa kotipesään. Emo pystyy munimaan vuosikausia. Kuhnuri elää täysihoidossa. Työläiset palvelevat kuhnuria. Työläiset ajavat kuhnurit syksyllä pois pesästä kuluttamasta talviajan sokerinestettä. Suurin osa yhdyskunnan mehiläisistä on naaraspuolisia työläisiä. Työläiset tekevät pesän kaikki työt. Lähteet: Loimaan Hunajayhtymä, Mehiläistarhaajien liitto