Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

SiHy, sote-uudistus ja kriisikunta

Sote-uudistuksen astuessa voimaan ja tehtävien siirryttyä maakunnalle kaupungin talousarvio mullistuu totaalisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintakatteen osuus on 65,2 prosenttia Uudenkaupungin talousarviossa. Menot siirtyvät maakunnalle ja kaupungin tuloista maakunnalle siirtyvät kunnallisveroprosentista 12,63 prosenttia, osuus yhteisöveroista ja lähes koko peruspalveluiden valtionosuus. Verotulot ja valtionosuudet ovat uudistuksen jälkeen noin 33,5 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna summa on noin 99 miljoonaa. Vuosikatteeksi jää noin neljä miljoonaa euroa, mutta kaupungin tulos on poistojen jälkeen alijäämäinen. Jos SiHy toteutuu, kasvun ja oppimisen menot lisääntyvät noin neljä miljoonaa ja vuosikate painuu nollaan ilman sopeutustoimia. Kaupungin talouteen merkitsevästi vaikuttavat sopeutustoimet ovat edellä kuvatusta syystä mahdollisia vain kasvun ja oppimisen palveluissa. Ilman sopeutustoimia tai kunnallisveron korotusta alijäämä täyttää muutamassa vuodessa kriisikuntakriteerin. Talousarvion muutos voidaan ilmentää seuraavastikin: tänä vuonna kaupunkikonsernin käyttötulot ovat 145 miljoonaa ja sote-uudistuksen jälkeen vain 64 miljoonaa. Tällä saattaa olla merkitystä myös kaupungin lainojen korko- ja marginaalitasoon. Ilman SiHyäkin kaupungin taloutta heikentävät verotulomenetysten korvauksen ja kompensaation pieneneminen ja väestön muutokset. Lasten määrän väheneminen vähentää sote-uudistuksen jälkeen valtionosuutta ja esimerkiksi tämän vuoden huomattavin väestön väheneminen on kohdistunut ikäluokkaan 25–64- vuotiaat. Jotain edellä olevasta vielä puuttuu? SiHy:n ja soten myötä kaupungin velka taseessa kasvaa nykyisestä 60 miljoonasta 100 miljoonaan, mutta tulot vähenevät dramaattisesti. Velan korkoihin tai sen lyhentämiseen ei jää tuloja, joten kunnallisveron korotus on siihen ainoa vaihtoehto. Uusien kriisikuntakriteerien mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää alijäämäkriteerien täytyttyä tai jos neljä muuta kriteeriä täyttyy. Velka ja 30 miljoonan leasing-vastuu täyttävät todennäköisesti kaksi noista neljästä kriteeristä. Kuntakonsernin yhteenlasketut velat ja velkavastuut ylittävät koko maan keskiarvon 50 prosentilla ja kuntakonsernin laskennallinen lainahoitokate on alle 0,8. Kolmannen kriteerin eli kuntakonsernin vuosikate poistoista on alle 80 prosenttia. Sen täyttyminen voidaan sopeutustoimin tai veronkorotuksin estää, mutta neljäs kriteeri täyttyy, jos kunnan tuloveroprosentti on vähintään kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maan painotettu keskiarvo. Sote-keskuksen syntyminen kaupunkiin edellyttää siihen sopivat tilat. Maakunta päättää tiloista siirtymäkauden jälkeen. Kunnissa kautta Suomen vallitsevat suuri huoli ja epävarmuus sote-kiinteistöjen tulevaisuudesta. Maakunta ei ole kiinnostunut vanhoista ja kenties riskialttiista tiloista. Maakunnalle tulee houkutus sijoittaa sote-keskus omistamaansa Vakka-Suomen sairaalan kiinteistöön päivystyksen ja tukipalveluiden äärelle. Terveyskeskuksen purkaminen avaa myös tarvittaessa hyvät laajentamisen edellytykset. Terveyskeskuksen korvaavien tilojen tulevaisuus ja kunto tuntuvat olevan hämärän peitossa. Sote-uudistuksen myötä noin puolet kaupungin henkilökunnasta siirtyy maakunnan palvelukseen. Nuo 500 työpaikkaa tarvitaan tähän kaupunkiin, olkoon meillä sitten kuinka komea SiHy-keskus tahansa. Kirjoituksen numerollisena tietolähteenä on käytetty taulukkoa kuntien rahoituslaskelmista kesäkuulta 2020, kaupungin talousarviota ja Tilastokeskuksen väestörakenteen ennakkotietoja. Eksaktia tietoa SiHyn kustannuksista ei ole julkaistu, eikä myöskään vuoden 2019 tilinpäätöstä. Ari Saastamoinen, rh., eläkeläinen