Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Uusi kalusto helpottaa vesikasvien niittoa

Vehmaan vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistys on panostanut vesikasvien niittokalustoon, sillä ilman vuosittaista hoitoa esimerkiksi Vehmassalmi olisi paljon nykyistä kapeampi. Uusin hankinta on viime vuonna hankittu niittovene, jonka varusteluun yhdistys sai tänä vuonna Ravakka ry:n kautta Leader-tukea. Yhdistyksellä on aiemminkin ollut pienempi niittovene, jossa niittokone on veneen kyljessä sekä kolme pienempään veneeseen asennettavaa haravaa. Uusin hankinta on niin tuore, että kalusto on vasta asennettu veneeseen, ja ensimmäiset koeniitot on tehty. – Niittokone ja sen käyttölaitteet on hankittu ja asennettu, mutta tulossa on vielä uusi traileri ja veneeseen harava sekä ketjusysteemi, jolla voidaan vetää uposkasveja poikki syvemmältä, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Kari Puttaa . Niittoterä on neljä metriä leveä, ja sillä voidaan leikata kasveja 80 sentin syvyydestä. Niittovene hankittiin viime vuonna käytettynä, ja se nimettiin Kaisla-Yaraksi, koska osaan kustannuksista saatiin avustus Yaralta. Pientä siistimistä venekin vielä vaatii, muun muassa sivun vanerit on tarkoitus uusia. Aiemmin huvikalastajan käytössä olleen veneen yhdistykselle bongasi varapuheenjohtaja Kai Vuori . – Alunperin ajatuksena oli, että pitää saada vene, jossa on leveämpi leikkuri edessä eikä sivussa niinkuin vanha on. Ja että siihen saisi lisäksi myös haravan ja ketjun. Visio päässä siitä millainen me tarvitaan, vahvistui, kun näin tämän lautan, hän kertoo. Vuori toteaa ongelmana olevan, että tässä kokoluokassa ei valmista niittoveneratkaisua ole, vaan se pitää kokeilun kautta itse kehitellä. – Jos me ollaan pioneereja koko tässä touhussa, niin ollaan me pioneereja myös näiden lelujen kehittäjänä. Isompia ammattivehkeitä tietysti on, mutta me kehitetään näitä niin sanotusti nollabudjetilla, ei meillä ole suunnittelutoimistoa takana, Vuori toteaa. Kuten Leader-rahoituskin edellyttää, yhdistyksen hankkeen aikana keräämä tieto ja kokemus on muidenkin hyödynnettävissä, joten muiden vastaavaa suunnittelevien ei tarvitse lähteä ihan tyhjästä liikkeelle.   Ensimmäistä kertaa venettä testattiin laajemmin Vehmassalmella Rautilassa viime viikolla, kun yhdistys piti talkoopäivän. Vastaavia pidetään vielä kesän aikana muutama. – Olemme niittäneet täällä monena vuonna järviruokoa, lummetta ja ulpukkaa. Tässä kohtaa väylän leveys on sen ansiosta suurinpiirtein tuplaantunut, arvioi Puttaa rantasaunalta salmelle katsoessaan. Talkoopäiväksi sattui tuulinen sää, joten ruokojen nostamisessa ylös rantaan oli tekemistä vajaalle kymmenelle talkoolaiselle. Ruo’ot kuljetettiin rannasta pois traktorikyydillä. Puttaa on tyytyväinen siihen, että talkoisiin on aina suhteellisen hyvin saanut väkeä, vaikka kaikilla omat kiireensä onkin. Yhdistys on aiemmin niittänyt ruovikkoa pienellä veneellä myös Vihtjärvellä ja Maarjärvellä, ja ehkä jatkossa myös tällä isommalla.   Vehmaan vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistys perustettiin viitisen vuotta sitten, ja jäseniä on nykyisin noin 150. Yhdistys teetti ensitöikseen Leader-tuella vesistöjen hoito- ja virkistyskäyttösuunnitelman, jossa selvitettiin mitkä ovat ongelmat ja mitä niiden poistamiseksi tulisi tehdä. Sen mukaan nyt toimitaan. Yhdistys muun muassa mittaa nyt neljättä vuotta kaikissa vesistöissä näkösyvyyksiä, koska se on hyvä mittari siitä, minkäkuntoinen vesi on. Lisäksi on kahteen kertaan otettu vesien biologisesta tilasta näytteitä. – Näkösyvyyksissä on isoja eroja. Meillä on yksi puhdas järvi, jossa se on yli viisi metriä, mutta huonoimmissa se on vain 20 sentistä puoleen metriin, Puttaa kertoo tuloksista. Vihtjärvelle on tehty kosteikkosuunnitelma, jonka toteuttamiseen on rahoituskin jo valmiina, mutta rakentaminen odottaa nyt suotuisaa keliä. – Se piti viime talvena tehdä, mutta kosteikkopaikka ei jäätynyt, kun ei ollut riittävästi pakkasta.