Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Talkoilla pärekatto viljamakasiinille

Pärekattoja näki vielä 1900-luvun alkupuolella asuinrakennuksissa. Sitten tulivat tiili-, pelti- ja huopakatot. Kaupungeissa pärekatot kiellettiin paloturvallisuussyistä, mutta maaseudulla pärekattoja käytettiin vielä 1960-luvulla. Nykyisin pärekattoja on enää museaalisissa kohteissa. Pärekaton tekemisessä on omat niksinsä ja siksi Uudenkaupungin kaupunki tilasi perinnerakentaja Veikko Virkkusen neuvonantajaksi, kun Kalannin kotiseutumuseon vilja-aitan katto piti uudistaa. Virkkunen myöntää, että pärekaton rakentaminen olisi kallista puuhaa, jos sen tekisivät ammattimiehet. Kaupunki sai Kalannin Pallo 65:n kaksi miesjoukkuetta tekemään kattoremontin talkoilla. – Nopeasti nämä talkoolaiset oppivat tekniikan, Virkkunen kehuu.   Pärekatot tulivat käyttöön asuin- ja piharakennuksissa 1830-luvulla ja ne yleistyivät 1800-luvun loppupuolella. – Ennen muinoin joka kylällä oli pärehöylä ja päreitä höylättiin talkoilla. Nyt perinnepäreitten tekijöitä on enää harvassa. Nämä kuusipäreet on tilattu Hattulasta, Virkkunen kertoo. Päreitä on tehty myös haavasta ja männystä. Pärekatto tehdään aluslaudoituksen varaan. Päreet naputellaan limittäen niin, että esimerkiksi Kalannin vilja-aitan katolle saatiin kolminkertainen limitys. Virkkunen arvioi katon kestävän seuraavat 20– 30 vuotta. – Kun päällimmäiset päreet alkavat olla huonossa kunnossa, alla on vielä hyväkuntoisia päreitä. Kun katon elinkaari on lopussa, päreistä päästään eroon helposti: – Päreet voi vain työntää rautalapiolla alas. Päreitten kiinnittämisessä käytetään ohuita ja pitkiä pärenauloja. Ne napsahtavat helposti poikki. Kalannin vilja-aitan pärekattoa ei käsitellä mitenkään. Virkkusen mukaan ennen muinoin kattoja saatettiin punamulta- tai suolakäsitellä tai tervata. – Kuusipäre ei vain oikein ime tervaa, lisäksi tumma katto haurastuu auringonvalossa nopeammin. Virkkusen mielestä paras tapa on antaa luonnon hoitaa pärekattoa. Sinistäjäsienet harmaannuttavat puut ja puun pinta nukkaantuu. Puu kelottuu kauniisti.     Kalannin Pallolle pärekaton tekeminen on ollut poikkeuksellinen urakka. Seuran puheenjohtaja Sami Virtanen kertoo, että talkoista seura saa kohtuullisen korvauksen kaupungilta. – Miehet tekevät työt talkoilla, mutta näin saadaan kausimaksuja vähän pienennettyä. – Viime vuonna teimme yhden kerrostalon kivijalan maalaustyön. Lisäksi tänä kesänä olemme talkoilla rakentaneet frisbeegolfrataa Kalantiin. Siitä emme saa mitään korvausta, vaan rakennamme sen hyvästä tahdosta, hän sanoo. Virtanen mietti etukäteen, miten pärekattotalkoot mahtavat sujua. Virkkusen neuvoilla työt ovat kuitenkin edistyneet nopeasti ja katolla on ollut talkoolaisilla hyvä tunnelma. – Mukavaa puuhaahan tämä on ollut, Virtanen sanoo.