Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Vanhaa Viiasta

Taivassalon museona toimivalla Viiasten kartanolla on koko Suomenkin mittakaavassa ainutlaatuinen historia. Ensimmäiset maininnat tilasta ovat jo 1370-luvulta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Turun linna on 1280-luvulta eli vain vajaat sata vuotta vanhempi. Saksalaissyntyinen aatelismies Anders Garp alkoi haalia Taivassalon Wiialan kylästä useita maatiloja, yhdisti ne ja antoi perustamalleen tilalle nimen Wias gård. Viiasten kartano oli rälssitila eli veroista vapautettu maatila. Sen omistajina ovat olleet Garp, Karpelainen-Carpelan, Lilliegreen, Malm ja Wittfooth, kaikkien ollessa kuitenkin Anders Garpin jälkeläisiä. Kartano pysyi näin ollen 17 sukupolven ajan samalla suvulla ennen siirtymistä Taivassalo-Seuran omistukseen ja tilan viljely jatkuu samalla suvulla edelleen. Aatelismies Garpin syntyperästä on myöhemmin tullut toisenlaista tietoa ja sen mukaan Garp olisi syntynyt Laitilassa. Se, miksi Viiasten kartanon perustajaa on pidetty saksalaissyntyisenä ja kumpi tiedoista on lopulta oikea, vaatisi tarkempaa tutkimista, joten jätetään se toiseen kertaan. Viiasten kartano on alkujaan ollut kivitalo. Se on jossain kohtaa purettu ja sen jälkeen kartanon pihan itäsivulla sijainnut paritupatyyppinen talorivi on toiminut päärakennuksena. Gustaf Malmi n tullessa kartanon omistajaksi 1779, hän alkoi heti rakentaa nykyistä päärakennusta. Talo oli vesikatossa 1781, mutta sai painua vielä kolme vuotta ennen kuin sisustustyö saatettiin loppuun. Malm panosti kartanoonsa eikä säästellyt kustannuksissa varsinkaan huoneiden sisustuksen suhteen. Hän oli valinnut kartanon rakennusmestariksi Bertil Lustigin ja puusepäntyöt teki ”Nikkari-Jaakko”. Kaakeliuunien vihreät kaakelit teki eräs taivassalolainen savenvalaja. Näistä vihreistä uuneista yksi sijaitsee nykyään Turussa Qwenselin talossa ja yksi Turun linnassa. Niin kartanon ulkoasussa kuin sisätiloissa noudatettiin 1700-luvun puolivälin uusia arkkitehtuurisia suuntauksia, vaikka ulkoasu uudistettiinkin lähes täysin 1800-luvun puolivälissä. Sisätiloissa huoneita alettiin sijoitella vapaammin aiemman jäykän säännönmukaisuuden sijaan. Kartanon radikaalein poikkeus vanhasta on keittiön paikka keskellä rakennusta. Missään muussa tuon ajan kartanossa ei ole vastaavaa ratkaisua. Gustaf Malmin tytär Sofia Kristina ja hänen miehensä Henrik Gustaf Witthfooth asuttivat kartanoa vuodesta 1796 alkaen. Henrik Gustaf tunnettiin kuninkaan ystävänä ja uskollisena palvelijana, ja ehkä siitä syystä kuningas Kustaa IV yöpyi Viiasten kartanossa. Vuosi oli luultavasti 1800 ja vierailu liittynee matkaan, jonka kuningas teki Pietariin kyseisenä vuonna. Viiasten kartano oli varmaankin sopivasti matkan varrella. Vuosien 1913–1926 aikana Viiasten kartanosta erotettiin kaikkiaan 25 tilaa ja osa jaettiin naapuritilojen omistajille, jolloin kantatilan kooksi jäi 78 hehtaaria. Vuonna 1961 päärakennus ja osa tontista myytiin Taivassalo-Seuralle. Myöhemmin seura osti vielä puoli hehtaaria maata, jossa sijaitsevat vanha väentupa ja saunarakennus. Viiasten kartano on ainutlaatuinen museorakennus. Se on avoinna yleisölle kesäaikaan tiistaista sunnuntaihin. 2. elokuuta museolla vietetään kesäjuhlaa 60 vuotta täyttävän Taivassalo-Seuran ja 50 vuotta täyttävän museon kunniaksi. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lisätietoja www.taivassalo-seura.fi.