Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Taiteellisen työn monet vaiheet

Mietoisissa Saaren kartanon residenssissä tällä hetkellä Kivikokoelma-teostaan edistää nelihenkinen työryhmä Helsingistä. Vaiherikkaan taiteellisen työn arjen keskellä valmistuu kaksiosainen teos: sen ensimmäisessä osassa kiviharrastajat esittelevät kokoelmaansa ja taiteilijoiden esittämä toinen osa puolestaan toimii reflektiopintana näytetylle – hioen yhteen ajatuksia sekä ajallisuuden ja muutoksen teemaa. Viiden eri kivikerhon kanssa yhteistyössä toteutettava teos onkin monivaiheinen projekti. Ensimmäinen ajatus teoksesta lähti käyntiin jo reilu kaksi vuotta sitten, kun Eemil Uuttu ja Ilmari Paananen suorittivat taiteellista lopputyötään. Teos alkoikin aluksi vain heidän kahden yhteistyönä, tuottaja Riikka Thitz ja äänisuunnittelija Tatu Nenonen liittyivät työryhmään myöhemmin. Kuten taiteellisessa työssä yleensäkin, rahoitus on ollut ratkaiseva tekijä myös tässä projektissa – teos on edennyt pätkissä aina kun rahoitusta on saatu ja välillä on edistetty muita teoksia. – Viime syksynä tehtiin kolme kuukautta, Paananen muistelee. Taiteellisesti teoksesta vastuussa olevat Uuttu ja Paananen ovat eri työvaiheissa tutustuneet esimerkiksi kivikerhoihin sekä itäisessä että läntisessä Suomessa. He ovat myös osallistuneet erilaisiin kiviä ja mineraaleja koskeviin harraste- ja yliopistotason tapahtumiin, sillä suuri osa työstä on tiedon ja materiaalien hankkimista. Taiteellisessa työssä heille tärkeää on vuorovaikutus ja erityisen palkitsevia ovat erilaiset taitelijakontaktit. Residenssissä taitelijakontaktit ovat pandemian takia siirtyneet verkkoon ja työryhmä kommunikoikin kahden viikon aikana toisen ryhmän kanssa videoyhteyden välityksellä, keskustellen esimerkiksi omista haasteistaan teokseen liittyen. Saaren kartanon tiloissa työryhmällä on myös muun muassa tilaa harjoitella esiintymistä, mahdollisuus olla tiivisti yhdessä työryhmän kesken sekä hyödyntää esimerkiksi lähiseutujen louhoksia. – Residensseissä tietyllä tapaa ihanaa ja tietyllä tapaa raskasta on, että se tihentää taiteellista työtä ja pakottaa toimimaan lyhyessä ajassa, selventää Uuttu. Kahden viikon jaksoon vapaapäiviä ei juurikaan mahdu ja pitkinä päivinä töitä tehdään tiiviisti. – Kaksi viikkoa on työrupeama, Paananen tiivistää. Residenssissä työryhmä on tehnyt erilaisia kamerakokeiluja, suunnitellut äänentoiston ja äänityksen teknistä toteutusta, kirjoittanut käsikirjoitusta ja tehnyt tekstikokeiluja. – Tarkoitus on residenssissä tehdä paljon näyttely- ja toimintakokeiluja, Paananen toteaa. Työskentelyjakson aikana teosta pyritään tarkentamaan ja saamaan esitettävään muotoon. Vaikka taiteellisen työskentelyn arkea määrittävät suunnitelmat ja aikatauluraamit, työ on monelta osin muuttuvaa ja vaihtelevaa. – Taiteelliseen työhön kuuluu mahdollisuus ja avoimuus sille, että asiat muuttuvat ja voi käydä ilmi, että ne ovat jotenkin toisin. Tottakai meidän työskentely perustuu suunnitelmiin ja aikatauluihin, mutta tosiasiassa täytyy olla avoinna sille, että työskentelyn edetessä käy ilmi, että asiat on tosi toisin kuin mitä me odotettiin, toteaa Uuttu.