Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Varsinais-suomen metsät hiilimetsänhoidon tiellä

Koronakriisin jälkeisellä kaudella mieliimme on syytä palauttaa taas ilmasto ja hiilimetsänhoito, tai ylipäänsä hiiliviljely. Aiheen ajankohtaisuus korostui toukokuun alussa, kun Havaijin ilmastoasema havaitsi maapallon ilmakehästä 70 vuotisen mittausjaksonsa korkeimman hiilidioksidin lukeman, 418 miljoonasosaa. Hiilimetsänhoito tarkastelee metsiin jo varastoinutta hiiltä ja vuosittain päätyvää hiilen virtaa niin kansallisella kuin maakunnallisella tasolla. Meillä on 19 maakuntaa. Ilmastotoimien kannalta niistä esimerkkinä voi käyttää Varsinais-Suomea. Varsinais-Suomen metsät on laskettu viimeksi jaksoille 2009– 2013 ja 2014– 2018. Alkujakson keskivuonna 2011 Varsinais-Suomen metsissä oli puuta 88 ja toisen jakson keskivuonna 2016 vastaavasti 91 miljoonaa kuutiometriä. Niistä johdetut alkuainehiilen määrät olivat 31,1 ja 32,1 miljoonaa tonnia. Metsien hiililuku saadaan jakamalla puuston vuotuinen alkuainehiilen määrä saman vuoden metsäpinta-alalla. Laskennassa on huomioitava, että myös metsäpinta-alamme muuttuu. Varsinais-Suomen metsien laskennallinen hiililuku vuodelle 2020 on 50 tonnia alkuainehiiltä metsähehtaarilla. Koko Suomessa vastaava lukema on 36,3 tonnia. Varsinais-Suomen metsät ovat hiilitiheydeltään muuta Suomea vahvempia. Varsinais-Suomen metsien hiililuku nousee vuodesta toiseen. Se kertoo metsiin päätyvästä hiilen nieluvirrasta. Vuodelle 2020 laskettu hiilen nieluvirta on 64 kiloa alkuainehiiltä vuodessa, keskimääräistä metsähehtaaria kohti. Metsien hiilen nieluvirta on Varsinais-Suomessa selvästi alemmalla tasolla kuin koko Suomen metsissä keskimäärin. Vuoden 2020 laskettu nieluvirta Suomen metsähehtaarille on 413 kiloa. Maakunnan metsähiilen positiivinen nieluvirta kertoo kuitenkin, että Varsinais-Suomen metsien vuotuiset hakkuut ovat kestävällä tasolla. Niitä ei ilmastometsätalouden puolesta ole kuitenkaan mahdollisuus enää paljon lisätä. Maakunnan metsähiilen nieluvirran tasolla (64 kiloa) on ilmaston lisäulottuvuus. Maataloutemme pelloilta aiheutuu nykyisillä viljelymenetelmillä hiilen virta vastakkaiseen suuntaan, hiilen negatiivinen päästövirta peltomaasta ilmakehään. Noin 85 prosenttia Suomen pelloista on raivattu kivennäismaalle. Luonnonvarakeskuksen laskenta kivennäismaan peltojemme (negatiiviseksi) päästövirraksi on 220 kiloa hiiltä vuodessa hehtaarilta, 15 senttimetrin muokkauskerroksesta. Koko ojitussyvyyden kerroksesta hiiltä lähtenee kaksinkertainen määrä, luokkaa 400-500 kiloa hehtaarilta vuodessa. Varsinais-Suomen viljelijä voi huoletta kyntää kivennäismaan peltojaan, kunhan hänellä on hyväkasvuisia, onnistuneen hoidon metsähehtaareita vähintään viisi kertaa enemmän kuin peltohehtaareita. Ehto ei toteudu maakunnan kaikilla maatiloilla. Lisää hiiliviljelyä tarvitaan, niin pelloilla kuin metsissä. Veli Pohjonen Maat. ja metsät. tri