Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Laupuksensalmen lintukeidas

Kustaville ovat tyypillisiä kallioiset ja kivikkoiset rannat, mutta alueelta löytyy myös matalia ja ruohikkoisia merenlahtia. Kustavi sijaitsee tärkeällä muuttolintujen reitillä ja varsin tuuliset selät keräävät keväisin tuhansia levähtäviä muuttolintuja. Lajisto on monipuolinen ja siitä löytyy muun muassa arktisia hanhia, mustalintuja, alleja ja pilkkasiipiä. Erityisesti kustavin ulkosaaristo on muuttolintujen mieleen, mutta myös lähempänä rannikkoa olevat mataloituvat merenlahdet saavat osan muuttavasta lintumassasta. Keväisin linnuille on suotuisia tuulia, sillä Suomen merillä vallitsevat usein lounaistuulet. Yksi merkittävä muuttolintuja keräävä paikka on Laupuksensalmi Kustavissa. Vaikka lintumaailma alkaakin hiljentymään Juhannuksesta eteenpäin, löytyy Laupuksensalmen suojelualueelta katseltavaa ja nähtävää koko kesäksi.   Laupuksen vesistö on suojeltu niin pesimälinnuston kuin myös muuttolinnuston vuoksi. Nykyisin parhaita muuttolintujen levähdyspaikkoja suojellaan myös kansainvälisenä yhteistyönä eri maissa. Heinikoiden ja ruovikoiden suojissa pesii ja sulkii satoja lintuja. Lahdella käy myös kalastamassa monia lajeja kuten kuikkia, kaakkureita ja kalasääksiä. Matalasta vesistöstä kalasääksen on helppo napata lahna ravinnokseen.   Keväällä monet lintulajit saapuvat alueelle pesimään varsin huomaamattomasti, muun muassa monet kerttuset saapuvat öisin. Kesäöinä monet linnut laulavat lähes läpi valoisan yön. Yksi ahkerimpia laulajia on ruokokerttunen. Ruovikoissa pesii silkki-uikkuja, nokikanoja, liejukanoja, ruskosuohaukkoja ja viiksitimaleita muun muassa. Ruovikot, usein jopa kolme metriä korkeat rytiviidakot ovat vesilinnuille turvallisia pesäpaikkoja. Kettu ja supikoira ei mielellään lähde kahleilemaan tiheään ruovikkoon.   Hyvän lintuveden merkkinä voidaan pitää vesistöä jossa on suurin piirtein saman verran avovettä ja rantaluhtaa. Laupuksensalmen merenrantapohjukka on hiljalleen kokonaan kurottautumassa merestä erilleen ja vain kapea vesireitti yhdistää tämän ns. glo-järven mereen. Tämä entinen merenlahti on muuttumassa hiljalleen sisämaan järveksi. Vesistö tulee hiljalleen kasvamaan umpeen maan kohotessa merestä. Vaikka järviruokosta on tullut jo pieni vitsaus on se ollut aikoinaan tärkeä hyötykasvi. Kenties jollain on vielä muistissa, kuinka järviruokon juurista on tehty hätäleipää. Myös nuoret vihreät versot ovat kelvanneet muun muassa salaatteihin. Myös ruokon päässä olevat tupsut ovat kelvanneet tyynyjen ja patjojen täytteiksi. Myös runsas kasvillisuus itsessään mataloittaa matalaa vesistöä. Lahoavat ja kuolevat kasvit vajoavat lahdenpohjukan pohjaan ja hiljalleen mataloittavat vesistöä. Tällä hetkellä alue on yksi Suomen parhaimmista lintuvesistä ja alueen hoidolla myös jatkossa linnut viihtyvät siellä. Laupuksensalmi kuuluu lintuvesien parhaimmistoon siinä kuin Bölsviken, Lupinlahti, Kolkanaukko ja Paimionlahti.