Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Mitä tässä on ollut ennen?

Maisema muuttuu jatkuvasti, ja toisinaan menneisyyden havaitsee mutta toisinaan se jää nykyisyyden varjoon. Tällaisella ajatuksella on varustettu kaikkiaan kahdeksan opastaulua, jotka on sijoitettu eri puolille Manner-Naantalin kaupunkialueen pohjoista reunamaa kertomaan juuri kyseisten kohtien kulttuuriympäristön muutoksesta. Esimerkiksi Aurinkotien varressa Maijamäen koulun niin kutsutulla saattopaikalla olevan vanhan valokuvan myötä voi palata aikaan, jolloin näkymänä oli avaraa maalaismaisemaa kirkolle asti, ja vasta kirkon vierestä alkoi kaupunki. Juuri valmistuneet kulttuuriympäristötaulut toteutettiin hankkeessa, joka oli osa Naantalin museon vuonna 2019 viettämää 100-vuotisjuhlavuotta. – Ihmiset eivät useinkaan kiinnitä huomiota omaan lähiympäristöön, eivätkä kaikki myöskään osaa lukea sitä. Halusimme taulujen avulla avata asukkaille, että näilläkin alueilla on ollut oma historiansa, kertoo museonjohtaja Anne Sjöström . Toisena ajatuksena oli toki myös se, että vahvasti Vanhassa kaupungissa toimiva museo haluaa olla koko kaupungin museo. – Monet kauimmilta asuinalueilta eivät ehkä poikkea meillä museossa kovin usein, niin viemme nyt museota heidän lähelleen arkisten pyöräily- ja kävelyreittien varrelle. Kolme tauluista sijaitsee Aurinkotien varrella ja muut Pirttiluodontiellä, Neljäntammenkujalla, Immaistentiellä sekä Maskuntiellä Murikon teollisuusalueen kohdalla. – Opastauluihin voi tutustua erikseen tai vaikka kiertäen kaikki kerralla, sillä sattumalta niistä muodostui tietynlainen lenkki. Toivottavasti myös koulut ottaisivat tästä kopin ja alkaisivat kiertää näitä ja käyttää hyväksi opetuksessa, Sjöström vinkkaa.   Hanketyöntekijänä toimineen Lauri Katiskosken tehtävänä oli muun muassa pohtia, mitä kaikkea alueelta voitaisiin taulujen kautta kertoa. – Mielessä oli aluksi paljonkin, mutta aika pian törmättiin siihen, että kaupunkialuetta on kyllä dokumentoitu paljon, mutta Naantalin maalaiskunnan puolelta ei aineistoa kuten valokuvia niin löytynytkään, Katiskoski kertoo. Opastaulujen punaiseksi langaksi muodostui se, miten Naantalin maalaiskunnan alue säilyi pitkälle 1900-luvun puoliväliin asti hyvin maaseutumaisena, kunnes toisen maailmansodan jälkeen alkoi modernisaatio ja asuntoalueiden voimakas rakentaminen. – Yksi koko alueen kannalta iso hyppäys oli, kun Karvetin tila siirtyi kaupungin omistukseen ja sinne nousi kerrostalo- ja rivitaloaluetta. Mielenkiintoista maisemassa Katiskosken mukaan on myös se, että esimerkiksi monet tielinjaukset kulkevat silti samoilla paikoillaan. – Opastauluilla yritetään havainnollistaa sitäkin, miten ympäristöstä nousee esiin vanhoja piirteitä. Taulut ovat entisen Naantalin maalaiskunnan alueella Raision ja Maskun puoleisessa osassa. Maalaiskunta ja Naantalin kaupunki yhdistyivät vuonna 1964. Sitä ennen kaupunki käsitti vain vanhan puutalokaupungin alueen. Kartta, johon merkitty taulujen sijaintipaikat, löytyy osoitteesta naantali.fi/museo/opastaulut.