Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Eläinkin ui jokamiehenoikeudella

Alkukesän helteet koettelivat niin ihmisiä kuin eläimiäkin, ja viilennystä haettiin vesistöistä. Koiran tai hevosen uittaminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin, kunhan ei mennä yleiselle uimarannalle eikä kenenkään sauna- tai mökkirannoille. Kesähelteillä syntyy välillä erikoisiakin kiistoja rantavesien käytöstä. Uudenkaupungin vs. ympäristösihteeri Seija Niskala kertoo parin vuoden takaisesta tapauksesta, jossa mökkiläinen pelkäsi naapurin lehmien uivan hänen rantavesissään. – Lehmien perinteiselle rantalaitumelle oli laitettu uusi aita aivan tontin rajalle. Koska lehmien tiedettiin välillä lähtevän laitumelta uimaan jopa läheiseen saareen, naapurin mökkiläinen oli huolissaan siitä, että lehmät saattavat uida hänenkin tontilleen. Tämä kiista ratkesi, kun lehmien omistaja suostui siirtämään aitaa vähän kauemmaksi, Niskala kertoo. Nautakarjan uimaretkistä syntyvät ristiriidat ovat harvinaisia, mutta joka kesä jossain päin Vakka-Suomea kinastellaan hevosten tai koirien uittamisesta. Nekin kun saavat jokamiehenoikeuden turvin uida yleisten uimarantojen ulkopuolella. Jokamiehenoikeudella uimista ja uittamista rajoittaa laissa säädetty kotirauha. Sauna- ja mökkirannat kuuluvat kotirauhan piiriin, joten niihin ei mennä uimaan ilman maanomistajan lupaa. Kotirauha suojaa mökkirantaa myös silloin, kun mökillä ei ole ketään. Rakentamattomalla tontilla ei ole kotirauhansuojaa. Siksi saunattomilla yhteisrannoilla, jotka eivät ole kenenkään pihapiiriä, saa kuka tahansa mennä uimaan myös koiran kanssa. Vesilaki sallii vesistössä kulkemisen, oleskelun ja uimisen, eikä rannan omistussuhteilla ole merkitystä.     Jokamiehenoikeutta voi rajoittaa alueen erityinen käyttötarkoitus: viljellyillä pelloilla tai istutuksilla ei saa kulkea ilman maanomistajan lupaa. Varastoja ja tuotantolaitoksia suojaa julkisrauha, joten niidenkään ympäristössä ei voi liikkua miten tahansa. Venerannat ja -laiturit ovat rajatapauksia. – Oleellista on se, että jokamiehenoikeudella kulkeminen tai uiminen ei saa haitata rannan erityistä käyttöä. Haitaksi ei kuitenkaan riitä se, että maanomistajaa muiden kulkeminen ärsyttää, ympäristöneuvos Markus Tarasti ympäristöministeriöstä linjaa. Lain sallimallakin rannalla pitää osata käyttäytyä. Koira on esimerkiksi pidettävä kytkettynä: ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltija lupaa koiraa ei saa päästää maaseudullakaan irti. Pesimisrauhan aikaan eli maaliskuun alusta elokuun 19. päivään asti koiran on oltava kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä eli aivan omistajan kannoilla jopa omassa metsässä liikuttaessa. Jos ei itse ui koiran vieressä, jolloin eläin on välittömästi kytkettävissä, koira on pidettävä hihnan päässä vedessäkin. Tämä unohtuu monelta koiran uittajalta, jotka eivät kenties mene itse ollenkaan veteen. – Emme voi pitää omia koiriamme turvallisesti pihassa, kun ikinä ei tiedä, milloin viereiseltä yhteisrannalta ryntää paikalle joku irrallaan oleva koira, yhteisrannan naapurissa asuva harmittelee. Jokamiehenoikeudella kulkevan pitää myös kerätä ja viedä mennessään sekä omat roskat että eläimen jätökset. Periaatteessa koirien jätteiden keräämiseen on lakisääteinen velvollisuus vain taajamien hoidetuilla alueilla, mutta koirankakan jättäminen rannalle, josta muutkin käyvät uimassa, on varma konsti herättää närää ja mielipahaa. – Vesistöjä tai uimaveden laatua eläinten jätökset eivät uhkaa. Yleensä eläin ei edes pissaa veteen vaan nousee tekemään tarpeensa kuivalle maalle. Paljon suurempi uhka vesille ovat rantakiinteistöjen huonosti puhdistetut jätevedet, Seija Niskala huomauttaa.