Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Sybimarille haetaan jatkajaa – Kiertovesilaitoksen viereen rakennettu myös perkaamo

Sybimarin kala-altaissa Uudessakaupungissa polskivat kirjolohet. – Siikaa ei tällä hetkellä olekaan. Viimeiset siiat myytiin maaliskuussa, , kiertovesilaitoksen omistaja Jussi Mälkiä kertoo. Mälkiä tunnustaa heti alkuunsa, ettei hän ole kalankasvatuksen asiantuntija. Se on se syy, miksi Aura Mare haluaa jatkossa keskittyä ydinliiketoimintaansa ja löytää tytäryhtiölleen Sybimarille jatkajan. – Tavoitteenamme on vuokrata tai myydä tilat yrittäjälle tai yrittäjille. Sybimar käsittää tällä hetkellä kaksi laitosta, uuden ja vanhan. Vanhalla puolella on suurikokoiset kalankasvatusaltaat, jossa kasvatetaan tällä hetkellä kirjolohta. Tilat soveltuisivat parhaiten poikastuotantoon. Uudessa laitoksessa on perkaamo sekä pienemmät kalankasvatusaltaat, jotka on tehty siian kasvatukseen. Uusi puoli on valmistunut vuosi sitten. Mälkiän mukaan tilanne on nyt se, mihin hän on pyrkinyt. – Meillä oli alun perinkin tarkoituksena vain käynnistää toiminta. Nyt kun laitos on valmis ja toimintakykyinen, haluaisimme löytää toiminnalle jatkajan. – Laitos on saatu toimimaan tehokkaammin sekä teknisesti että taloudellisesti muutos- ja rakennustyöt suorittaneen paikallisen rakennusliikkeen voimin. Sybimarin perkausjätteitä käytetään hyödyksi Aura Maren VG EcoFuelin bioöljyn- ja kaasuntuotannossa. Yhtiöltä Sybimar taas saa energiaa ja lämpöä. Mälkiä sanoo, että vaikka kalankasvatustoiminta on tarkoitus uudelle yrittäjälle, Auramare toimii jatkossakin yhteistyökumppanina. Aura Mare on sitoutunut myös tukemaan uutta toimijaa. – Laitos tarvitsee yrittäjän, joka sitoutuu kalaklusterin pitkäjänteiseen kehittämiseen. Yrittäjältä vaaditaan kokemusta kalankasvatuksesta, kiertovesilaitoksesta, kala-arvoverkosta ja sen toimijoista. Sybimarin ympäristölupa sallii 600 000 kalakilon tuotannon ja myös perkaamo on mitoitettu tälle määrälle. Yhtiön ympäristöluvasta on valitettu, mutta Mälkiän mukaan valituksen käsittely on edistynyt myönteisesti. Myös kiertovesilaitoksen kalan makuhaitat on saatu hallintaan. – Kalassa on ollut sellainen järvikalan maku. Laatuunhan se ei vaikuta, mutta nyt maku on paljon parempi. Nyt meillä on keksitty keinot, miten järvikalan voimakas maku on lieventynyt, hän vakuuttaa. Sybimar työllistää tällä hetkellä viisi työntekijää. Yritys toimii Sannon kaupunginosassa. Sijainti on Mälkiän mukaan erinomainen. – Uudessakaupungissa on niin laaja kalaklusteri, että tulevalla yrittäjällä on hyvät verkostot tehdä yhteistyötä. Mälkiä itse aikoo keskittyä jatkossa hiilineutraalin laivan kehittämiseen. Se on Aura Maren laivayhtiöiden Meriaura Groupin ydintoimintaa. Yhtiön laivoilla on paljon käyntejä myös Uudessakaupungissa, jossa ne tankkaamavat usein biopolttoainetta.     Sybimar Oy on perustettu 2006 ja kiertovesilaitos Uudessakaupungissa on avattu 2012. Alkuperäinen ympäristölupa 400 000 kilolle, vuonna 2018 ympäristölupamuutos 600 000 kilolle. Tuotteet tunnettu vuodesta 2018 alkaen nimellä Pieni Kalatila. Sybimarin yläkerrassa toimii Kotipellon puutarhan kasvihuone. Suomalaiset syövät kalaa neljänneksi eniten Euroopassa, 35 kg henkilöä kohden, mutta vain alle 15 prosenttia siitä on kotimaassa kasvatettua kalaa. Valtioneuvosto hyväksyi uuden vesiviljelystrategian kuusi vuotta sitten. Sen tavoitteena on lisätä vastuullista kalankasvatusta. Kiertovesilaitosten saaminen kannattavaksi on osoittautunut vaikeaksi, lisäksi kiertovesilaitokset tarvitsevat aina myös merikasvatuspaikkoja toimintaansa. Potentiaalisia paikkoja kalankasvatukselle etsitään muun muassa Uudenkaupungin edustan merialueelta. – Olemme lähteneet tähän, koska kaupungin omistuksessa on paljon vesialuetta. Vesialueen hyödyntäminen elinkeinoelämän tarpeisiin on ihan sama kuin maa-alueiden kaavoitus ja tonttien vuokraaminen, kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén perustelee. – Kalankasvatuksessa on tehty viime vuosina paljon parannuksia, muun muassa Itämeri-rehuun käytetään silakkaa, jolloin Itämerestä poistuu vuositasolla jopa 600 tonnia fosforia. Kun meillä on paljon merialuetta, sitä voitaisiin hyödyntää myös ruoan tuotantoon. Kalankasvatus edesauttaa Itämeren tilaa poistamalla vedestä muun muassa haitallista fosforia. Kun Itämeri-rehuun käytetään silakkaa, Itämerestä poistuu vuositasolla jopa 600 tonnia fosforia. Se on merkittävää kiertotaloutta. Hellén sanoo, että näin Uudessakaupungissa voitaisiin vahvistaa jo ennestään laajaa kalaklusteria: kiertovesilaitoksessa olisi poikastuotantoa, kalat kasvatettaisiin merellä ja jalostettaisiin maalla.   Uudessakaupungissa jo toimivia alan yrityksiä ovat: Rannikkokalastajat, Troolari Olympos Oy, Selkämeren Jää Oy, Kalaset Oy, Suomen Sillikonttori Oy, Rannikon kalatuote Oy, Suomen Katkarapu Oy, Kalastaja Vento Aalto, Polar Fish Oy, Mannerlohi Oy, Rantamaan Lohi Oy, Sybimar Oy sekä merkittävä joukko rannikkokalastajia