Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Miten syntyy vauvabuumi?

Suomi potee lapsipulaa. Jos syntyvyyskäyrä alenee viime vuosien tahtia myös jatkossa, vuonna 2050 Suomen väkiluku on noin 100 000 nykyistä pienempi ja vuonna 2060 työikäinen väestö on vähentynyt noin 400 000:lla. Tilastokeskus ennustaa myös, että vuonna 2040 väkiluku kasvaa enää 12 kunnassa. Tilastokeskuksen ennusteet perustuvat aiempiin toteutuneihin lukuihin, siksi yllätyksiä ei voi ennustaa. Esimerkiksi Vehmaalla oli viime vuonna yllättävä vauvabuumi, kun syntyneiden määrä kaksinkertaistui vuoteen 2017 verrattuna. Mistä vauvabuumi sitten sai alkunsa? Vehmaan kunta maksaa kustakin pienestä vauvarahaa 300 euroa. Vauvaraha on myönteinen signaali, että kuntaan halutaan lapsia. Tuskin se silti kuitenkaan vanhempien ratkaisuun vaikuttaa, kun piltin saattaminen vauvasta täysi-ikäisyyteen on laskettu tekevän vanhempien rahapussiin yli 130 000 euron loven. Miten vauvoja sitten saataisiin lisää? Lorussa väitetään, että pienet tytöt on tehty sokerista, kanelista, inkivääristä ja kukkasista. Kunpa syntyvyyskäyrän hoito olisikin näin helppoa. Syntyvyyden laskun on arvioitu tiivistyvän kolmeen seikkaan: ensimmäisen lapsen hankkimista lykätään, toista tai kolmatta lasta ei välttämättä hankita ollenkaan ja lisäksi entistä useampi ei halua lapsia lainkaan. Suomessa oli vuoden 2018 väestötilaston mukaan 1 587 888 äitiä eli naista, joilla on biologisia lapsia tai ottolapsia. Tilastokeskuksen mukaan 15– 83-vuotiaista naisista äitejä on 65,9 prosenttia. Äidiksi tullaan keskimäärin 29,4-vuotiaana. Ensimmäisen lapsen hankintaa lykätään työn ja koulutuksen vuoksi. Tutkinnot halutaan valmiiksi ja työelämä alkuun ennen kuin lapsia tehdään. Myös nuorten aikuisten elämäntyyli on muuttunut: halutaan matkustella ja elää vapaata elämää. Kelan perhetutkija Anneli Miettinen arvioi Kalevan haastattelussa viime syksynä, että elämäntyylin lisäksi taloudelliset syyt vaikuttavat lasten hankintaan ja myös muuttoliike kaupunkeihin ja keskusta-asumisen suosio vaikuttaa: kalliin asumisen vuoksi tingitään lapsimäärästä. Jos lapsia halutaan lisää, perhetutkijan mukaan keinolistan kärkeen pitäisi nostaa työn ja perhe-elämän yhdistämisen helpottaminen. Lisäksi pitäisi tarkastella nuorten asemaa työmarkkinoilla. Pätkätyöt ja työttömyys syövät lapsihaaveita. Keinot tuskin ovat vanhentuneet.