Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Maalaustauon aikana tuntuma katoaa – Akvarelleilla maalaaminen on Päivi Hannulalle nautinto

Mynämäkeläinen Päivi Hannula ottaa akvarellivärit esille viimeistään kevättalvella, kun valon määrä alkaa lisääntyä. Tänä keväänä hän on saanut keskittyä harrastukseensa eri tavalla kuin ennen, sillä hän jäi eläkkeelle Taivassalon yhtenäiskoulusta luokanopettajan työstä viime vuonna. Syksyllä ja alkukeväästä hän kävi koululla vielä tekemässä sijaisuuksia. – Tykkäsin siitä kovasti. Opettaminen on kutsumusammattini, minkä tiesin jo ennen kouluikää. En osaa edes selittää, miksi se on niin. Lapset ovat työssä parasta, hän kertoo. Koronakeväänä ei sijaista tarvittu, joten ensimmäistä kertaa elämässään Hannula saattoi antautua täysin taiteen tekemiselle. Opettaja-aikoina maalaamiseen tuli välillä kiireiden takia pitkiäkin taukoja, mikä näkyy heti kädenjäljessä. – Parin kuukauden tauon jälkeen ensimmäinen maalaus menee aina hukkaan, sillä akvarelleilla maalaaminen vaatii hyvän tuntuman. Mitä enemmän tekee, sitä paremmin käsi toimii, hän sanoo. Hannula maalaa tilavassa kotiateljeessa, joka on rakennettu pihalla sijaitsevaan vanhaan sikalaan. Sen seinillä on pysyvä näyttely, jota pääsee katsomaan erikseen sovittuina aikoina. Heinäkuun loppuun asti Hannulan luontoaiheisia töitä on nähtävillä Taivassalon kirjastossa niin kuin kahtena aiempanakin kesänä. Hannulan aiheena on edelleen luonto, mutta tällä kertaa mukaan on tullut lintuja ja muita eläimiä kuten hirvi, peura ja perhonen. – Naakat ja kyyhkyt olen valokuvannut kotipihalla ja kurjet näin pellolla, kun olin kävelyllä. Maalaan valokuvien perusteella, mutta joskus saatan yhdistää kaksi kuvaa. Hirven esimerkiksi maalasin aiemmin näkemääni koivikkoon, Hannula kertoo. Rymättylässä meren äärellä kasvaneelle Hannulalle vesi on tärkeää. Veden pinnan hän osaa maalata sekä tyynenä että tyrskyisenä. Vaahtopäät ja aaltojen harjanteiden heijastukset saa jäämään paperinkirkkaiksi maskiaineen avulla, jota Hannula annostelee maalauspaperille kärkinokkapullon avulla. Maalaamisen jälkeen aine raaputetaan pois. – Vesi on aina erinäköinen. Jos on tyyntä, siinä ei ole paljon hommaa, mutta aallot ja tyrskyt ovat vaikeita ainakin jos haluaa näköistä. Minulla on hyvin realistinen tyyli, hän kertoo. Tekniikkana akvarelli on öljyvärejä haastavampi, sillä sitä ei voi jälkikäteen korjailla. – Sen takia se onkin kiehtovaa. Akvarellia voi maalata monilla eri tyyleillä, ja jokaisella on oma kädenjälki. Kaikki tavat ja niiden yhdistelmät ovat sallittuja halutun lopputuloksen saamiseksi, Hannula sanoo.