Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kustavin VPK ja aluepelastuslaitos neuvotteluihin – Alueen pelastustoiminta halutaan varmistaa

Kustavin valtuustossa nousi esille Kustavin VPK:n tilanne. Sopimuspalokunnassa on ollut sisäistä kitkaa ja se on aiheuttanut huolta kuntalaisissa, vaikuttaako tilanne pelastustoimintaan. Voiko aluepelastuslaitos puuttua sopimuspalokunnan toimintaan, pelastuspäällikkö Juha Virto Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta? – Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella toimii 66 sopimuksen tehnyttä palokuntayhdistystä, joista yksi on Kustavin VPK. Palokuntasopimuksella pyritään siihen, että asianomainen palokunta kykenee tuottamaan pelastustoimintapalveluja alueellaan. – Palokuntasopimuksen lisäksi pelastuslaitos on solminut lähes 30;n palokuntayhdistyksen kanssa ensivastesopimuksen ja sellainen on solmittu myös Kustavin VPK:n kanssa. Ensivastetoiminnalla pyritään siihen, että kiireellisissä ensihoitotehtävissä, esimerkiksi sydänpysähdys tai muu vakava peruselintoimintahäiriö, potilaan tavoittaa lähin suorituskykyinen yksikkö, joka käynnistää alkuvaiheen toimenpiteet potilaan tilan vakiinnuttamiseksi. Koska kyseessä on keskinäinen sopimus on selvää, että sopijaosapuolet seuraavat sopimuksen toteutumista määräajoin. – Jos palokuntayhdistyksen tuottamassa palvelussa ilmenee pysyväisluonteisia häiriöitä tai poikkeamia, on pelastuslaitoksen velvoitteena varmistaa asiakaspalvelu sekä selvittää tilanne neuvotteluteitse mahdollisimman pian. Neuvottelujen tavoitteena on palauttaa kuntalaisten saama palvelu nopeasti entiselle tasolle. – Huomionarvoista on kuitenkin, että pelastuslaitos ei neuvotteluissa ota kantaa palokuntayhdistyksen sisäiseen toimintaan vaan ainoastaan häiriöön, joka kohdistuu sopimuksessa kirjattuun asiakaspalveluun. Jos VPK:n jäsenmäärä laskee äkillisesti, voiko pelastustoiminta alueella vaarantua? – Palokuntayhdistys on palokuntasopimuksen neuvotteluvaiheessa arvioinut, miten se kykenee tuottamaan sopimuksen mukaista asiakaspalvelua. – Pelastus- ja ensivastetoiminta on aina käsityötä, joka edellyttää osaavaa henkilöstöä ja välineistöä. Näin ollen on selvää, että jäsenmäärän äkillinen väheneminen vaikuttaa suoraan asiakkaan saamaan palveluun. Jos palokunnan pelastustoiminnan suorituskyky laskee, on pelastuslaitoksen tehtävänä varmistaa alueen avun saaminen esimerkiksi naapuripalokunnan/ naapuripalokuntien hälytysvalmiutta kohottamalla. Ensivastetoiminnan heikentyessä toiminta pyritään varmistamaan yhteistyössä pelastuslaitoksen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja lähimmän suorituskykyisen sopimuspalokunnan kanssa. Mikäli tulisi tilanne, ettei paikkakunnalla olisi enää riittävän hyvin toimivaa sopimuspalokuntaa, miten alueen hälytykset hoidettaisiin? – Hälytystoiminta käynnistetään hätäkeskuksen tietojärjestelmän avulla, johon pelastuslaitos on syöttänyt niin sanotut hälytysvasteet. Hälytysvaste tarkoittaa, että eri hälytystilanteisiin on ennalta määritetty tehtävän mukainen pelastusapu. Jos paikkakunnalla ei ole riittävän hyvin toimivaa sopimuspalokuntaa, niin hätäkeskuksen tietojärjestelmä hakee automaattisesti lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman pelastusyksikön onnettomuuspaikalle. – Pelastuslaitoksen tilannekeskuksella on hätäkeskuksen ohella jatkuva ja ajantasainen tieto alueensa pelastusyksiköiden valmiudesta. Tämän perusteella pelastuslaitoksen tilannekeskus kykenee nopeasti reagoimaan hälytystehtävään myös mainituissa häiriö- ja poikkeamatilanteissa. Ensihoidon osalta valmiutta seuraa ensihoidon tilannekeskus. Selvää kuitenkin on, että asiakaspalveluun tulee viivettä, jos apu onnettomuuskohteeseen lähtee normaalitilannetta kauempaa.