Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Röölässä ihastuttiin villivihanneksista

Pihoissa ja niityillä kasvaa paljon luonnonvaraisia syötäviä kasveja. Luonnonkasvit ovat maukasta, puhdasta ja ravinnepitoista ruokaa moniin tehokasvatettuihin kasviksiin verrattuna. Tämä villinä kasvava ravinto onkin ekologista lähiruokaa parhaimmillaan. Terveellisen ravinnekoostumuksen lisäksi villivihannesten keräily luonnossa kävellen hoitaa terveyttämme monin muinkin tavoin. Marjastus ja sienestys ovat useille tuttuja tapoja hyödyntää luonnon antimia, mutta villivihannesten keruu saattaa olla vieraampi asia. Monia askarruttaa, osaako tunnistaa syötävät kasvit, tai ovatko niiden maut liian erikoisia. Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia EkoTeko-hankkeen yhdessä Röölän kylätoimikunta ry:n kanssa järjestämässä Villivihannesillassa Rymättylässä. Tilaisuudessa oli mahdollisuus tutustua villivihanneksiin maastossa, oppia niiden käytöstä ja maistella näistä tehtyjä herkkuja.   Luonnonkasvien käytön voi aloittaa vaikka opettelemalla tunnistamaan paria kasvia kesässä, samalla harjoitellen käyttämään näitä eri tavoin ruuanlaitossa. Villivihanneksia on runsaimmin tarjolla keväällä ja alkukesästä, mutta niitä on toki mahdollista löytää koko kasvukauden ajan. Suomessa on laajat jokamiehen oikeudet, jonka nojalla voi kasveja luonnosta kerätä. On kuitenkin tärkeä perehtyä siihen, mitä ja miten saa kerätä. – Kaikkia, mitä sanotaan rikkaruohoiksi, tämmöisiä ruohovartisia kasveja saa kerätä jokamiehen oikeudella. Mutta esimerkiksi mahlan juoksuttaminen, kuusenkerkät, koivun lehdet, sammaleet ja kävyt – niihin tarvitaan maanomistajan lupa, kiteyttää luonnonyrttineuvoja Mia Vieltojärvi Roimaelämyksestä. Voikukka on monipuolinen hyötykasvi, josta voi aloittaa, koska se on todella helppo löytää ja tunnistaa. Alkukesästä sen nuput ovat varsin herkullista syötävää. Pienet aukeamattomat voikukan mykeröt paistetaan pannulla esimerkiksi sipulin tai valkosipulin kanssa ja käytetään ruokien lisukkeena. Koko kesän ajan voikukan lehtiä voi käyttää salaatteihin. Pyöreäreunaiset lehdet kannattaa poimia, sillä sahalaitaiset ovat kitkeriä. Kosteilla paikoilla, kuten ojien pientareilla kasvavasta hunajan tuoksuisesta mesiangervosta voi käyttää lehdet ja kukinnot, jotka kuivataan ja käytetään yrttiteenä. Teen ystäville on luonnossa tarjolla monta yrttiä, joissa on eri makuvivahteet, ja ne sopivat myös rohdoskäyttöön. Miedommille yrteille, kuten ahomansikka, lillukka ja vadelman lehti sopii hyvin myös hiostaminen, joka tuo aromit voimakkaammin esiin. – Laitetaan lehdet päällekkäin ja kääritään kuin sikarirullille, niin että solukko vähän rikkoutuu, sitten laitetaan ne lasipurkkiin ja kansi päälle, mutta hieman raolleen lämpimään paikkaan. Lehdet alkavat ”hikoilemaan”, sinne lasipurkin sisälle rupeaa kertymään nestettä. Kestää päivän pari kunnes lehdet ovat ruskeita ja aromikkaita, silloin otatte lehdet pois, aukaisette ne ja kuivaatte, opastaa Vieltojärvi.     Luonnossa kasvaa paljon syötäviä ja kauniita kukkia. Maitohorsman kukista voi valmistaa miedon makuista ja kauniin väristä horsmankukkajuoma, ohje on sama kuin Louhisaaren juoman. Koiranputken kukkia voi laittaa jääveteen sitä raikastamaan ja kaunistamaan. Maitohorsma on muutenkin monipuolinen villivihannes, sen lehtiä voi käyttää salaattiin, ja nuoria versoja voi käyttää parsan tapaan. Kuusenkerkkää eli vuosikasvua voi käyttää niin kauan kuin se on pehmeää ja vaalean väristä. Kerkistä voi keittää siirappia, jolla voi vaikka maustaa uunilohen tai käyttää jäätelö- tai salaattikastikkeena. Kuusenkerkkien keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa. Nokkonen on monipuolinen ja hyvänmakuinen kasvi. Esimerkiksi rautaa siinä on noin nelinkertaisesti pinaattiin verrattuna. Ruokiin käytetään pienet nokkoset ja pienet lehdet. Jos omilla mailla kasvaa nokkosta, voi sen satokautta jatkaa niittämällä isoiksi kasvaneet nokkoset, jolloin se versoaa uudelleen ja tuottaa monta satoa vuodessa. Nokkospestoa voi syödä kalan tai uusien perunoiden kanssa, ja se sopii moneen muuhunkin ateriaan. Siankärsämön lehdet sopivat liharuokien mausteeksi, se on melko voimakkaan makuinen. Sitä voi myös käyttää muun muassa yrttiteeksi. Vuohenputkea kasvaa monen pihassa ihan vaivaksi asti. Kun sen oppii tunnistamaan, tätä runsassatoista herkkua voi käyttää salaatteihin ja muhennoksiin. Tiina Saaresranta EkoTeko-hanke, Leader Ravakka ja Varsin Hyvä Katso tästä myös Haloo maaseutu!-viestintähankkeen videokooste yrtti-illasta.