Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kiertoliittymä Asemantielle

Mynämäkeen Asemantien, Vanhan Turuntien ja Keskuskadun eli maanteiden 1930 ja 1933 liittymään on tulossa kiertoliittymä nykyisen nelihaaraliittymän paikalle. Varsinais-Suomen Ely-keskus on aloittanut hankkeesta tiesuunnitelman laatimisen. – Seuraamme eri risteyskohtia ja niiden onnettomuustilannetta. Tämä on noussut siellä alemman tieverkon risteyksistä esille ja ollut meidän tarkkailussa. Niitä käytiin vuosi sitten niitä läpi, ja ajateltiin että tähän sopisi pieni kiertoliittymä erinomaisesti, kertoo liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang Ely-keskuksesta. Liittymän lähellä on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana viisi onnettomuutta, joista kaksi johti lievään loukkaantumiseen ja kolme omaisuusvahinkoon. – Risteyksessä on nykyisellään vähän liikaa tilaa, mikä aiheuttaa äkkiä sen, että lähdetään oikaisemaan ja ajetaan liian kovalla vaudilla. Tai katsotaan että tuo tulee niin kaukaa että kyllä mä tässä ehdin, eikä sitten ehdikään. Tai ei noudateta väistämisvelvollisuutta, Klang toteaa risteyksen ongelmista. Maantien 1930 liikennemäärä liittymässä on keskimäärin noin 3300 ajoneuvoa vuorokaudessa ja maantien 1933 Mynämäen keskustan suuntaan noin 4200. Raskaan liikenteen osuus on noin 160 ajoneuvoa vuorokaudessa.   Yhtenä seikkana Mynämäen risteyksen valintaan parannuskohteeksi vaikutti se, että kiertoliittymän vaatimat toimenpiteet mahtuvat nykyiselle tiealueelle. Kiertokehästä tulee halkaisijaltaan yhdeksän metriä. Tiesuunnitelmaa tullaan esittelemään yleisötilaisuudessa maanomistajille ja niille, joiden kulkuun risteys vaikuttaa. Tässä vaiheessa on mahdollisuus esittää mielipiteitään. – Voi olla että tämä vaihe olisi jo marraskuussa, Klang arvioi. Tämän jälkeen suunnitelma viimeistellään ja asetetaan yleisesti nähtäville, jolloin asianosaisilla on mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus. Valmis tiesuunnitelma lähetetään Väylä-virastolle tarkistettavaksi ja Liikenne- ja viestintävirastoon hyväksyttäväksi. – Kun suunnitelman hallinnollinen käsittely on suoritettu, sitä voidaan lähteä rakentamaan, jos se saa toteutusrahoituksen, Klang toteaa prosessin kulusta.   Koska kyseessä ovat valtion ylläpitämät tiet, myös kiertoliittymän rahoitus kuuluu valtiolle. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat noin 80 000 euroa. Jaakko Klang arvioi, että parhaassa tapauksessa suunnitelma olisi hyväksytty vuoden kuluttua syksyllä. Hän uskoo työn etenevän joutuisasti siksi, että siinä pysytään nykyisellä tiealueella. – Yleensä muistutuksia tulee tilanteissa, joissa tiealue laajenee tai esimerkiksi kevyen liikenteen väylä menee yksityisen maanomistajan maiden läpi. Vastaavia pieniä kiertoliittymiä ei Klangin mukaan ole valtion teille juurikaan tehty, joten Mynämäen kohde on Ely-keskukselle suunnittelun osalta samalla esimerkkikohde. – Selvitämme millainen suunnitteluprosessi tällainen on ja mitkä ovat sen kustannukset. Aluksi oli ajatus, ettei tähän tarvita hallinnollista suunnitelmaa, vaan olisi riittänyt parantamissuunnitelma, koska tässä ei mennä tiealueen ulkopuolelle. Tällöin aikataulu olisi ollut lyhyempi ja suunnittelukustannukset alhaisemmat, mutta päädyttiin tekemään tiesuunnitelma, koska nykyään kaiken mahdollisen huomiointi ja kuulemiset ovat tärkeitä.     Kiertoliittymästä tulee samalla eräänlainen portti Mynämäen pääkadulle. Sellaisen tarve nousikin esille esimerkiksi viime vuonna päättyneessä Varsinais-Suomen liiton hankkeessa, jossa etsittiin työvälineitä kahden pilottikunnan, Mynämäen ja Auran taajamien elinvoimaisuuden ja uudistumisen edistämiseen. – Liittymästä tulee porttitunnelmaa taajamamaisempaan ymäristöön, ja samalla se rauhoittaa ajonopeuksiakin, Klang toteaa.