Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Jättipalsamin paras torjunta-aika menossa

Helposti erityisesti jokien ja purojen varsia pitkin leviävän haitallisen vieraslajin jättipalsamin hävittäminen vaatii pitkää pinnaa. Kasvi on yksivuotinen, mutta tuottaa runsaasti siemeniä ja sinkoaa ne metrien päähän lähiympäristöönsä. Siksi paras aika jättipalsamin hävittämiselle onkin menossa juuri nyt, kun kasvi ei vielä ole ehtinyt kukintavaiheeseen. Kasvi on myös helpompi löytää, kun muuta kasvillisuutta ei vielä ole niin paljon. Mynämäen keskustassa pidettiin kuluvan viikon alussa pienimuotoiset jättipalsamin torjuntatalkoot Mynäjoen rannassa vanhan ja uuden sillan välisellä alueella ympäristösihteerien ja Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistyksen yhteisvoimin. Palsamin kitkentää on tarkoitus jatkaa lähiviikkoina. Luonnonsuojeluyhdistys on useampana vuonna talkoillut myös Kuivelan alueella kävelysillan luona. – Jättipalsamin torjunta on kiinteistöille lakisääteinen asia, mutta tuntuu ettei sitä tiedetä tai sitten ei vain välitetä, harmittelee Terhi Linjos luonnonsuojeluyhdistyksestä. – Ei se sinänsä vaikeaakaan ole, ihan toista luokkaa kuin lupiinin tai jättiputken, kunhan jaksaa muutaman vuoden kitkeä, muistuttaa Pirjo Majuri . Talkoissa pääosa vielä melko pienistä palsameista nypittiin käsin, laajempia korkeammaksi kasvaneita kasvustoja niitettiin. Jättipalsami viihtyy rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla, joissa se valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta. Jokirannoissa kasvista on haittaa muun muassa siksi, että sen juuristo on hentoa eikä siksi juurikaan sido maata, jolloin jokivarsikosteikot ovat alttiita eroosiolle. Tarkkaa tietoa siitä, miten paljon jättipalsamia kasvaa esimerkiksi Mynämäen jokien varsilla ei ympäristösihteeri Katja Holttisen mukaan ole kartoitettu. Hän vinkkaa kuntalaisia vieraslajit.fi-nettisivustosta, josta löytyy tietoa jättipalsamista ja muista haitallisista lajeista sekä myös ohjeita niiden hävittämiseen. Sivun kautta voi myös tehdä ilmoituksia havainnoistaan. Ne tallennetaan Lajitietokeskuksen verkkopalveluun, jossa olevasta karttapohjasta voi myös käydä katsomassa muiden havaintoja. Maskussa tiistaina avoimet jättipalsamitalkoot Viime kesänä Maskussa torjuttiin onnistuneesti jättipalsamia Maanpään uimarannan (Maanpääntie 175) tuntumassa talkoovoimin. Jättipalsami tekee kuitenkin 2-3 vuoden siemenpankin, joten torjuntaa tulee jatkaa tänäkin kesänä, että haitallisesta vieraslajista päästään kokonaan eroon. Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Haitalliset vieraskasvit hallintaan -hanke järjestää Maanpäässä kaikille avoimet talkoot tiistaina 23.6. klo 17.30 alkaen yhdessä Maskun kunnan ja Niemenkulman kyläyhdistyksen kanssa. Kyläyhdistyksellä on omat talkoot rannassa, jossa muun muassa pystytetään kompostoiva käymälä. Talkoissa on tarjolla makkaraa, keksejä, mehua ja kahvia. Torjuntatyöhön tulee varustautua saappain. Ennen talkoita on vieraslaji-info, jossa käydään läpi millainen alue oli ennen viime vuoden torjuntaa ja mitä on vielä jäljellä tämän vuoden talkoille. Lisätietoja: Laura Ahtiainen, 040 135 4516, Katri Salminen 050 664 74, Terhi Ajosenpää 043 825 1221.   Haitallisiksi vieraslajeiksi säädettyjen kasvien maahantuonti, kasvatus, myynti, muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Euroopan komission rahoittaman DAISIE-tietokannan mukaan jättipalsami kuuluu Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukkoon. Vuosien varrella jättipalsamia on tuotu puutarhakasviksi monesta eri maasta, ja nykyään sitä tapaa laajalti luonnossa. Niitetty ja kitketty kasvijäte tulee käsitellä niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Lähde: Vieraslajit.fi