Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Ennaltaehkäisy peilaa talouteen

Kaikkien kuntien harras toive on saada uusia asukkaita ja uusia yrityksiä, koska ne eri tavoin tuovat mukanaan rahaa, jota kipeästi tarvitaan palvelujen tuottamiseen. Mynämäen valtuustossa oli maanantaina käsittelyssä maakauppa, joka oli ennakkoon herättänyt huolta Vehmaan puolella. Valmistelutekstin mukaan maa-aluetta Kustavintien ja Y-tien risteyksen tuntumasta oltiin myymässä yritykselle, joka käyttäisi sitä kompostikenttänä. Myös mädätysjäännös- sana mainittiin käsiteltävänä materiaalina. Vehmaan puoleisissa lähikylissä sijaitsee noin kilometrin säteellä runsaat parikymmentä asuntoa. Vehmaalaiset toivatkin jo ennen valtuuston kokousta julki oman vastustavan mielipiteensä, mutta kyläläisten harmiksi virallista lausuntoa ei naapurikunnalta tällaisissa raakamaan myyntiä koskevissa asioissa kysytä. Kyläläisten mielestä asian valmistelussa valtuuston käsittelyyn oli muun muassa levitetty väärää tietoa toteamalla paikan sijainti syrjäiseksi. – Sitä se mynämäkeläisten kannalta varmaan onkin, mutta Vehmaan puoli on taajaan asuttua, totesi yksi kyläläisten puolesta toimitukseenkin soittanut. Hänen kantansa oli, että Mynämäen pitäisi pyrkiä katsomaan tällaiselle toiminnalle syrjäisempiä paikkoja.   Kuntalaiset, omat ja naapurin, ovat useimmiten juurikin sen tiedon varassa mitä kuntien nettiin julkaisemissa esityslistoissa lukee. Valtuustolle asiaa selvittänyt tekninen johtaja Vesa-Matti Eura olikin sitä mieltä, että esityslistaa on nyt jossakin luettu väärin. Hän muistutti että alueella ei mädätetä mitään vaan sekoitetaan prosessoitua materiaalia esimerkiksi hiekkaan, jotta siitä syntyy puutarhamultaa. Eura myös muistutti, että jos yritys harjoittaa ympäristöluvallista toimintaa, se luvitetaan erikseen. – Kunta ei ole myymässä tilaa kaatopaikaksi vaan yritystontiksi, johon tulee hyvämaineinen yritys hyvällä liikevaihdolla. Yritys on tehnyt samaa toimintaa Raisiossa asutuksen lähellä pitkään, eikä valituksia ole tullut, Eura painotti. Valtuustossa asiasta käytti puheenvuoron ainoastaan Tuula Toivonen (sd.), joka esitti ettei määräalaa myydä, koska ei ole selvitetty muun muassa toiminnan vaikutuksia alueen asukkaille ja ympäristölle, mutta esitys raukesi kun kukaan ei sitä kannattanut.   Kunnan ja Perusturvayhtymä Akselin tilinpäätöksistä puhuttiin pitkään, mutta niiden kohdalla ei tässä vaiheessa ollut muuta tehtävissä kuin hyväksyä kunnan huomattavan suuri alijäämä ja Akselin kasvaneet menot. Iso osa kunnan rahoista menee Akselille, ja sinne viestitettiinkin nyt, että jos rahaa tarvitaan lisää, siitä pitäisi tuoda esitykset jäsenkuntiin jo talousarviovuoden aikana. Käytäntö ei taida nopeasti muuttua, sillä kun Pekka Myllymäki (kesk.) kyseli, joko tiedetään miten koronakevät vaikuttaa Akselin talouteen tänä vuonna, saatiin vastaukseksi, että vasta elokuussa on tämä tieto saatavissa. Akselin kustannuksissa takana on aina ihminen, joka tarvitsee apua. Valtuustossa nostettiin esille yhtenä erittäin huolestuttavana asiana lasten huostaanottojen suuri määrä. Jos kustannukset ovat miljoonaluokkaa per kymmenen huostaanottoa, ei puhuta pienestä asiasta rahassa saati sitten henkisellä puolella perheiden pahoinvoinnissa. Loppuun siksi tarkastuslautakunnan puheenjohtajan E sko Lehtosen (kok.) sanat ennaltaehkäisevästä työstä, johon kuuluu myös naapurien lasten hyvinvoinnista huolehtiminen: – Meillä kaikilla on omassa elämässä siinä ratkaiseva osuus. Se peilaa suoraan kunnan talouteen, jos me kuntalaiset siinä tehtävässä onnistumme.