Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Nyt on oikea hetki torpata lupiinin leviämistä

Kesän kukkaloisto on värikkäimmillään, mutta seassa on valitettavasti myös ei-toivottuja vieraita. Vieraslajiongelmaa ei ole syytä vähätellä: ihmisen toiminnan seurauksena alkuperäisiltä alueiltaan levinneet lajit aiheuttavat pahimmillaan vakavaa vahinkoa ekosysteemeille sekä esimerkiksi viljelykasveille. Vahinko voi olla myös taloudellisesti merkittävää tai uhata ihmisten, eläinten tai kasvien terveyttä. Esimerkiksi komealupiini on näyttävä tienpientareilla, mutta syrjäyttää leviämisellään alkuperäiset ketokasvit, kuten kissankellot ja päivänkakkarat. Lupiini sitoo juurinystyröillään typpeä ja rehevöittää kasvupaikkaansa, jolla niittykasvit eivät enää voi selviytyä. Lupiini kilpailee alkuperäisten kasvien kanssa pölyttäjistä ja vaikuttaa esimerkiksi päiväperhosiin, sillä toukat ja aikuiset eivät voi hyödyntää kasvia. Lupiini on juuri nyt erityisen ajankohtainen: kasvustot tulisi niittää ennen siementen kypsymistä, parhaaseen kukinta-aikaan. Kaiva yksittäiset lupiinit juurineen maasta. Jos palot ovat jo auenneet ja siemenet varisseet, on niittäminen siltä kesältä liian myöhäistä. Kerää niittojäte pois tai peitä se esimerkiksi pressulla, etteivät kasvit jatka kehittymistä. Varaudu kuitenkin siihen, että niittämääsi kohtaan nousee maaperän siemenvarastosta lupiineja tulevinakin vuosina – torjunta on pitkäjänteistä työtä. Toinen esimerkki aggressiivisesta leviäjästä on kurtturuusu. Jos pihan kurtturuusua on tottunut katsomaan vuosikymmeniä, voi ajatus kasvin hävittämisestä tuntua kummalta – eihän se siitä ole mihinkään levinnyt. Rannikolla ja saaristossa tilanne näyttäytyy toisin: arvokkaita maisemia, kuten kokonaisia ketoja ja hiekkarantoja on kasvanut umpeen jopa hehtaarien kokoisten kurtturuusutiheikköjen alle. Kasvi leviää sisämaasta lintujen mukana ja marjat viihtyvät merivedessä pitkiäkin aikoja, kunnes kulkeutuvat virtojen mukana valtaamaan uusia kasvupaikkoja. Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia, minkä lisäksi ne on syytää erottaa ihmisten toiminnasta riippumattomista tulokaslajeista. Olennaisinta onkin torjua ihmisten aiheuttamaa uhkaa monimuotoisuudelle niin paljon kuin mahdollista. Nappaa kävelylle mukaan muovisäkki ja pieni pistolapio ja nouki yksittäiset lupiinit mukaasi leviämästä. Jos haluat järjestää isommat talkoot, ota yhteyttä Ely-keskukseen. Vieraslajit.fi -portaalista löydät runsaasti lisätietoa ja ohjeita. Maiju Oikarinen Valoniasta