Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Susikanta kasvaa rannikolla – Havainnot lisääntyneet myös taajama-alueilla

Vehmaalla, Taivassalossa, Kustavissa ja Kalannissa on nähty tänä keväänä useasti suden liikuskelevan asutuksen lähellä tai taajamassa. Havainnot kertovat kahdesta asiasta: susikanta on kasvanut ja nuoret sudet etsivät nyt uusia reviirejä rannikolta. – Nyt on se vuodenaika, kun nuoret sudet ovat vaeltelemassa. Ne ovat kulkeutuneet pois kotireviiriltään ja vierailevat uusilla alueilla. Silloin ne ihmisen näkökulmasta katsoen liikkuvat myös ei toivotuilla -alueilla, tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo. Suden levittäytymiseen liittyy myös ilmiö, joka on aiemmin koettu muiden eläinlajien suhteen. Kaupungeissa on jo totuttu esimerkiksi citykettuihin ja hirvetkin eksyvät ajoittain taajama-alueille. – Sudet tottuvat ihmistoimintoihin ja asutukseen. Tämä näyttää nyt toteutuvan Suomessa. Siellä missä ihmisasutuksen tiheys on suurinta, siellä ilmiö on tavallisin, Kojola toteaa.   Luonnonvarakeskuksen tiistaina julkaiseman suden kanta-arvion mukaan susilaumojen määrä on kasvanut neljänneksellä vuoden aikana. – Läntisessä Suomessa on todennäköisimmin 16– 21 laumaa. Esimerkiksi Laitila –  Mynämäki –  Pöytyä -alueella oli kolme isoa laumaa, Kojola kertoo. Suomessa oli maaliskuussa 2020 todennäköisesti noin 30 susilaumaa. Laumojen kokonaismäärä on kasvanut vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna noin 25 prosenttia. Lisäksi susikanta on levinnyt erityisesti läntisen Suomen rannikolle. Erikoistutkija Samu Mäntyniemi sanoo, että reviirien määrä on nyt samalla tasolla kuin viime vuonna. Pentutuotto näyttää tänä keväänä runsaalta. – Ensi keväänä voitaisiin odottaa uusia pareja ja reviirejä lisää. Susien kappalemäärässä kannan kasvu näkyy vuonna 2021, kun parit saavat pentuja. Tänä vuonna kokonaismäärä ei kasva, mutta lisääntymispotentiaalia ensi vuodelle on, hän arvioi tulevaa susikantaa.   Suomessa on vasta saavutettu elinvoimaisen susikannan raja ja tavoitteena on, että kanta pysyy vähintään tällä tasolla. Suomen luonnonsuojeluliitto pitää susikannan kasvua odotettuna. – Nyt kannattaa kehittää suden kanssa yhteiseloa muun muassa Susilife-hankkeen avulla. Esimerkiksi susiaitojen rakentaminen on tehokas keino vähentää suden aiheuttamia vahinkoja. Lisäksi ongelmayksilöitä voi poistaa poikkeusluvilla, Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä sanoo. Tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan Suomessa ei ole vielä määritelty suotuisaa susikannan kokoa, kuten esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, mutta maa- ja metsätalousministeriön suden kannanhoidollisen metsästyksen työryhmän työ on jo käynnissä. Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg toteaa, että susikannan nykyinen tila antaa pontta kannanhoidollisen metsästyksen valmistelutyöhön. – Susikannan kasvu on havaittu kentältä tulleen runsaan palautteenkin kautta. Valitettavasti metsästäjillä ei ole enää käytettävissä susien seurantaan Luken pannoitukseen perustuvaa paikannustietoa. On riski, että susikonflikteja syntyy syksyn 2020 aikana, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola sanoo.   Susilife-hanke käynnistyi 1.10.2019 ja päättyy 30.9.2025. Hanke välittää tietoa sudesta ja sen käyttäytymisestä sekä tuo työkaluja susien aiheuttamien haittojen ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Lisätietoja: susilife.fi