Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Maanpuolustusmuseossa ei palvota sotahistoriaa, vaan kerrotaan tavallisten ihmisten tarinoita

Kauppapaikka Katiskan yhteyteen Taivassaloon avattiin lauantaina maanpuolustusmuseo. Mies idean takana on Antti Survonen . – Historia on kiinnostanut minua jo pikkupojasta saakka ja keräilyä olen harrastanut koko aikuisikäni. Kun jäin eläkkeelle armeijasta, ryhdyin pohtimaan, mitä tekisin isona, ja niin historiaharrastukseni kasvoi näyttelyksi, Survonen kertoo. Taivassalon näyttely ei suinkaan ole Survoselle ensimmäinen, sillä hän perusti Sa-Int maanpuolustusmuseon Turkuun jo kolme vuotta sitten. Kaikki museon esineet kuuluvat Antti Survosen omaan kokoelmaan. Osa on omia löytöjä ja osa on saatu lahjoituksina. Kaiken kaikkiaan maanpuolustusmuseossa on näyttelyesineitä reilusti yli tuhat kappaletta. Näyttely tarjoaa katsauksen maamme historiaan aina vuodesta 1917 nykyaikaan saakka.   Esineistöön kuuluu muun muassa valokuvia, lehtiä, asepukuja, deaktivoituja aseita, karttoja ja sotilaiden rintamalla tekemiä tarve-esineitä. Monet rintamalla tehdyt esineet ovat kuin taideteoksia ja ne herättävät katsojassa halun tietää tarinan esineen taustalla ja mitä esineen tekijälle tapahtui. Millainen sotapolku lienee ollut vaikkapa sillä miehellä, joka veisti kaksi taidokasta puukauhaa, joiden varsissa lukee ”äidille” ja ”Leenalle”? Asekokoelmassa on sekä suomalaisia aseita että Neuvostoliitosta sotasaaliiksi saatuja pikakivääreitä, konekivääreitä, konepistooleja ja kivääreitä. Näyttelyn legendaarisin ase lienee Suomi-konepistooli. Maanpuolustusmuseossa käsitellään myös lottateemaa ja perehdytään etulinjan tapahtumien lisäksi myös siihen, millaisia haasteita ihmiset kohtasivat kotirintamalla.   Monelle nuoremman sukupolven edustajalle Suomen sodat ovat tuttuja korkeintaan Tuntemattomasta sotilaasta, jos siitäkään. Maanpuolustusmuseo tuo historian lähelle ja käsin kosketeltavaksi. – Tämä museo ei keskity sankaritarinoihin eikä sotahistorian palvontaan. Sen tarkoitus on kertoa tavallisten ihmisten tarinoita sodan melskeiden ja pula-ajan keskellä. Se kertoo yksinhuoltajaäidin haasteista miehen kaaduttua rintamalla, pientilan vaikeuksista, kun hevoset oli otettu armeijan palvelukseen, ja ihmisten kyvystä selviytyä hirvittävien menetysten keskellä, Survonen painottaa. Myös Survosen omat isovanhemmat Antti ja Irja ovat läsnä näyttelyssä. Heidän tarinaansa perehdytään valokuvien ja kirjeiden kautta. – Arvostan valtavasti menneitä sukupolvia. Tämä näyttely on minun tapani kunnioittaa kaikkia niitä ihmisiä, jotka rakensivat meille vauraan maan, Antti Survonen toteaa. Kauppapaikka Katiskan viereen on pystytetty aitaus, jonne ilmestyi viime viikolla kolme lammasta. Idea lammasaitaukseen on peräisin Robert Sainiolta ja Hannu Heinoselta , jotka ovat molemmat maatilan poikia. Katiskan kolmas puuhamies Erkka Jäsperlä lähti mukaan idean toteutukseen heti sen kuultuaan. – Nyt Katiska voi tarjota jotain koko perheelle, sillä lampaat tulevat varmasti olemaan ainakin lasten mieleen. Emme ole myöskään kieltäneet lampaiden syöttämistä, kertoo Erkka Jäsperlä. Lampaat haettiin uuteen kesäkotiinsa Yläneeltä, ja ne ovat sopeutuneet uuteen ympäristöönsä jo varsin mallikkaasti. Kovimmilla helteillä lampaat viihtyvät varjon viileydessä, mutta uteliaina otuksina ne tulevat myös tervehtimään vieraita aidan vierustalle. Varsinkin, jos vieraalla on tuliaisina voikukan lehti tai pari. Lampaita voi käydä tervehtimässä aina elokuun loppuun saakka, jolloin ne viedään takaisin kotitilalle.