Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Paikka, jonne härät jaksoivat reen vetää – Nousiaisten kirkko kunnioittaa piispa Henrikin legendaa

Tammikuussa vuonna 1156 kulki piispa Henrik ristiretkellä Suomessa levittämässä kristinuskoa kansan keskuuteen, mutta talonpoika Lalli otti kirveensä ja surmasi hänet Köyliöjärven jäällä. Piispa Henrik aavisti kuolevansa, joten hän käski palvelijansa piiloutua ja kuljettaa hänen ruumiinsa reellä pois. Sinne minne härät jaksaisivat reen vetää, tulisi rakentaa Suomen ensimmäinen kirkko. Turistien ja tiekirkkovieraiden epäonneksi paikka, jonne härät perimätiedon mukaan jaksoivat, on nykyään kovin syrjäinen. Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkko sijaitsee useiden kilometrien päässä ja näköyhteyden kantamattomissa Nousiaisten keskustasta, ja sinne pitää tulla erikseen lähteneeksi. Ainutlaatuinen keskiaikainen pyhäkkö, joka Museoviraston mukaan on Turun tuomiokirkon ohella Suomen keskiaikaisen kirkkoarkkitehtuurin merkittävin muistomerkki, ansaitsee kuitenkin tulla huomatuksi. Tänä kesänä, kun tavallisesti tiekirkkoina toimivat kirkot ovat pääsääntöisesti suljettuina, Pyhän Henrikin kirkkoon pääsee tutustumaan joko jumalanpalvelusten yhteydessä sunnuntaisin tai etukäteen sovittuna arkipäivisin virka-aikaan. Viime kesänä paikalla päivysti oppaana Nousiaisten lukiossa opiskellut, nyt jo ylioppilaaksi päässyt Tessa Tolonen. Edelliskesänä hän toimi oppaana Askaisten kirkossa. – Tämä on mielestäni hieno, omannäköisensä kirkko, joka on yksinkertainen mutta kaunis. Monet tulevat tänne katsomaan sarkofagia tai kattomaalauksia. Täällä on käynyt väkeä Venäjältä, Ranskasta, Saksasta ja eri puolilta Suomea, hän kertoo. – Vaikka asun Maskussa ihan lähellä, en tiennyt kuinka merkittävä kirkko tämä on. Työn parhaat puolet ovat olleet, että oppii uutta lähiseudusta ja historiasta. Jos Suomen kirkkohistoria kiinnostaa, tämä on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Tolonen kertoo, että kirkko on rakennettu piispa Henrikin hautakirkoksi 1290-luvulla. Piispa Henrikin tähden Suomen ensimmäinen piispankirkko sijaitsi Nousiaisissa. Sieltä piispanistuin siirrettiin vuonna 1229 paremmaksi katsottuun paikkaan Aurajoen varteen Maarian Koroisiin. Arkeologi, keskiajan tutkija Markus Hiekkanen esittää kirkon rakentamiselle myöhäisempää ajankohtaa. Hänen mukaansa ennen nykyistä kirkkoa paikkakunnalla on ollut useita puukirkkojen sukupolvia, ja kivikirkko valmistui vasta 1420-luvulla samoihin aikoihin sinne tilatun sarkofagin kanssa. Nousiaisten kirkossa ilmeisesti säilytettiin piispa Henrikin pyhäinjäännöksiä ennen niiden siirtämistä Turun tuomiokirkkoon 1300-luvun vaihteessa. Pyhän Henrikin hautapaikan kunniaksi valmistettu sarkofagi on kirkon ylpeys, jollaista ei ole muualla Suomessa tai edes Pohjoismaissa. Se on valmistettu mustasta, luultavasti belgialaisesta kalkkikivestä ja messinkilevyistä, joihin on kaiverrettu kuvia pyhän Henrikin vaiheista. Sarkofagia varten rakennettiin vuonna 1901 hautakappeli, josta se palautettiin alkuperäiselle paikalleen kirkon etuosaan vuonna 1968.