Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Luonnosta enemmän irti kännykän kanssa – Kasvientunnistus- ja karttasovellusten käytön helppous yllätti aloittelijat

Kymmenkunta naista on kokoontunut Naantalissa Haijaisten toimintakeskuksen pihaan, josta lähtee neljän kilometrin mittainen polku luontoon. Pääasiassa vähän varttuneemmasta väestä koostuva retkeilijäjoukko on ottanut jo parkkipaikalla kännykänsä esiin ja tutkailee ruutuja kiinteästi kuin nuorisolauma. Alkamassa on OPH:n rahoittama, alueellisen Digitaidot tarjottimelle -hankkeen luontoretki, jossa kartutetaan kännykkätaitoja retkeilyn varjolla. Muutama päivä aiemmin ryhmä on kokoontunut Kalevanniemen koululla, jossa on vaihe vaiheelta harjoiteltu sovellusten lataamista, käyttämistä ja turhien poistamista. – Meidän ikäiset eivät todellakaan ole syntyneet kännykän kanssa, ja sen käyttämiseen voi olla melkoinen kynnys. Kyllä tuttavapiirissäni vähän pelätään näitä asioita, Helena Riekkinen kertoo. Pirjo Toivosella on ollut älypuhelin kolmisen vuotta, mutta tavallisesti hän käyttää sitä vain puheluihin ja tekstiviesteihin. – Mies on minulle monta kertaa sanonut, että ei se hajoa. Olen hirveän arka, hän tunnustaa. Kurssin teoriaosuuden piti digikouluttaja Jenni Hanhilampi , jonka mukaan hetken pähkäilyn jälkeen kuului jo huokauksia, että ai näinkö se vain tehtiinkin, eihän se ollutkaan vaikeaa. Luontoretkellä ensisijainen apuväline on älypuhelimen paikannuspalvelu. Puhelimista löytyy useimmiten jo valmiiksi Google Maps, jonka avulla näkee sijaintinsa. Kun lähtee kävelemään, sovellus näyttää, mihin suuntaan on kartalla menossa. – Eksymisen varalta se on hyvä, kunhan huolehtii siitä, että akku riittää. Jos haluaa vähän enemmän, voi ladata puhelimeensa Maanmittauslaitoksen karttasovelluksen. Sen avulla voi suunnistuksen lisäksi mitata etäisyyksiä ja pinta-aloja. Kiinteistörajojen avulla saa jopa selville, onko naapurin autotalli oikealla puolella rajaa, Hanhilampi vinkkaa. Paitsi paikannuksen tekoon, puhelimesta on paljon iloa myös lajitunnistukseen. Hanhilampi esittelee ryhmälle kaksi hyväksi kokemaansa sovellusta, Inaturalistin ja Plantnetin. Molemmat sopivat kasvien tunnistamiseen, mutta Inaturalist tunnistaa myös eläimet ja lintujen äänet. Kurssilaisten ikäluokalle kasvit saattavat olla hyvinkin tuttuja aina kouluaikojen kasvioiden keräämisestä alkaen. – Se oli kurssilaisille yllätys, että sovelluksen lajitunnistus ei olekaan vedenpitävä. Sokeasti ei voi uskoa siihen, mitä se ehdottaa. Pääsimme siis vähän testaamaan, kumpi on fiksumpi, ihminen vai sovellus, Hanhilampi nauraa. Sekä Inaturalistiin että Plantnetiin syötetään valokuva joko paikan päällä kuvaten tai myöhemmin kuvagalleriasta poimien. Sovelluksen tekoäly ehdottaa ensisijaista lajia ja sen lisäksi muita mahdollisesti sopivia. Saatteena voi olla esimerkiksi lause ”Emme ole riittävän varmoja tehdäksemme suositusta, mutta tässä on 10 parasta ehdotustamme”. Molemmat sovellukset tarjoavat lisämahdollisuuksia, mikäli niihin kirjautuu sisään. Inaturalist on myös yhteisö, jonka avulla luonnosta kiinnostuneet voivat verkostoitua ja jakaa luontohavaintojaan kuvina ja äänitteinä. Tekoälyn lisäksi myös muut käyttäjät voivat ehdottaa lajeille tunnistusta.   Vinkki: Kokeile lajien tunnistusta jommalla kummalla sovelluksella. Ota valokuva mistä tahansa kasvista tai vaikka kasvin kuvasta kirjan sivuilta ja syötä se sovellukseen. Sovellus saattaa antaa ensin pelkästään latinan- ja englanninkielisen nimen, mutta eteenpäin klikkaamalla saa selville lajiehdotuksen myös suomeksi. Tämän jutun luontoretki tehtiin kesällä 2019. Jutussa esitellyt Google Maps, Maanmittauslaitoksen karttapalvelu, Inaturalist ja Plantnet ovat maksuttomia mobiilisovelluksia. Suomen Lajitietokeskus aloitti keväällä yhteistyön Inaturalist-sovelluksen kanssa. Sovelluksessa kirjatut luontohavainnot kopioidaan Lajitietokeskuksen tietovarastoon. Lajitietokeskuksesta vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, joka on osa Helsingin yliopistoa. Yhteen paikkaan keskitetyt luontohavainnot edistävät tutkimusta, opetusta ja ympäristön tilan seurantaa. Palvelun tekoäly kehittyy paremmaksi sitä mukaa, kun palveluun tulee havaintoja suomalaisista lajeista.