Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kakut vaativat kädentaitoja

Mynämäessä asuva Mia Kirjonen saattaa viettää tunteja, ellei jopa vuorokausia, kakkukoristeita taiteillen. Kakkuja tehdessä melkein kaikki on mahdollista: tärkeintä Mialle on se, että maku on hyvä ja koko kakun voi syödä koristeineen. Kirjonen innostui leipomisesti jo nuorena. Molemmat isoäidit, sekä Kirjosen oma äiti olivat ahkeria leipureita. Monen sukupolven yhteinen harrastus sai jatketta. – Itseasiassa olen alkanut leipomaan jo kahdeksanvuotiaana. Varmasti jo ennen sitä olen häärännyt äidin mukana keittiössä, mutta kahdeksanvuotiaana aloin leipomaan yksin, Kirjonen sanoo. Tämä tarkoitti sitä, että mokkapalat odottivat valmiina keittiönpöydällä, kun vanhemmat saapuivat töistä kotiin. Kirjosen omat, 10- ja 14-vuotiaat, tyttäret leipovat nyt satunnaisesti äidin mukana. – Jälkikäteen olen miettinyt, olisinko antanut omien tyttärien leipoa itsekseen jo noin pienenä kuin minä aikanaan, ehkä olisinkin. Silloin ajat olivat vähän erilaiset, Kirjonen hymyilee.   Lukuisat reseptit ovatkin periytyneet äidiltä tyttärelle, ja niitä Mia on muokannut oman näköisikseen. Nyt reseptejä voi nähdä syksyllä 2015 perustetussa blogissa nimeltä ”Kakkutupa Mia”. – Olen töissä leivontatarvikeliikkeessä, ja siellä pomoni alkoi kysellä eikö minulla todella ole vielä leivontablogia. Ajatus alkoi kypsymään, ja vuoden jahkailun jälkeen päätin sen perustaa, Kirjonen sanoo. Siitä lähtien blogia on päivitetty ahkerasti ja palaute on ollut positiivista. – Kaivoin esille vanhoja reseptejä ja lisäsin blogiini. Kuvailin kakkuja ja leivoksia. Huomasin, että lukijat todella kiinnostuivat leivoksistani. Olin siitä todella hämmästynyt, Kirjonen muistelee. Lähipiirin kannustus antoi itsevarmuutta ja loi uskoa omiin taitoihin. Leivontatarvikeliikkeen asiakkaat, sekä alan kirjallisuus, antoivat uusia ideoita ja inspiraatiota. – Blogin lisäksi päätin alkaa tekemään kakkuja pienimuotoisesti myös tilauksesta, aikaisemmin olin niitä tehnyt vain ystäville, tutuille ja tutuntutuille. Nyt pääsen toteuttamaan itseäni monipuolisemmin, Kirjonen sanoo.   Kakkumaailmassa on pysyttävä aallonharjalla, ja tietää, mikä on milloinkin trendikästä. Keskeistä onnistumisen kannalta ovat kädentaitot, riittävä aika ja raaka-aineet. Suosittuja makuyhdistelmiä ovat esimerkiksi kinuski ja marjat, sekä mustikka ja vanilja. – Raaka-aineet haen kaupasta niin kuin kuka tahansa muu kotileipuri. Jos kakkuun halutaan esimerkiksi erikoiskoristeita, saatan viettää niiden parissa useita tunteja, joskus jopa päiviä, sillä vaativammat koristeet tarvitsevat esimerkiksi kuivatusta ennen kuin voi siirtyä seuraavaan työvaiheeseen, Mia toteaa.   Suvun pitkä leipomisperinne on tarttunut myös Mian tyttäriin. Välillä leivotaan yhdessä. – Kyllähän se aikanaan helpottaisi arkea, jos kiinnostus leipomiseen jatkuu. Olisihan se ihanaa, jos tämä perinne jatkuisi eteenpäin, mutta en pakota. Toivon, että he tekevät juuri sitä, mikä on heille itselleen tärkeää, Kirjonen hymyilee. Kirjosen oma lempileivos on kääretorttu tai sokerimunkki. Omissa suosikeissa palataan tavallisten asioiden äärelle. Tärkeitä ovat myös lapsuudesta tutut mokkapalat ja tiikerikakku. – Saattaa kuulostaa kornilta, mutta kun täytekakkuja on tehnyt niin paljon, ei niitä oikeen enää jaksa syödä. Myös aviomieheni yrittää vältellä niitä. Täytteet kyllä maistetaan ja varmistetaan herkullisuus, mutta muuten pitäydyn perinteisemmissä, Mia naurahtaa. Ikä: 47 Ammatti: Toimistotyöntekijä, myyjä Asuu: Mynämäessä perheensä kanssa Perhe: 10- ja 14-vuotiaat tyttäret, aikuinen bonuslapsi ja aviomies Harrastukset: Leipominen, lenkkeily ja jooga Unelmoi: Työn ja leipomisen yhdistämisestä, sekä isommasta keittiöstä. Motto: Kaikki aikanaan