Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Saaristomeren tilasta on tehty uusi analyysi – Meren tila mennyt kymmenessä vuodessa entistä huonommaksi

Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri järjesti perjantaina YK:n maailman ympäristöpäivänä webinaarin, jossa esiteltiin Saaristomeren uutta tilanneanalyysiä ja toimenpidesuunnitelmaa. Analyysin ja suunnitelman on laatinut emeritus Turun yliopiston rehtori, professori Kalervo Väänänen. Selvistyön tilasivat Väänäseltä Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri, Centrum Balticum -säätiö ja Saaristomeren Suojelurahasto. Tilaisuuden alussa webinaariin videotervehdyksensä toi myös ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.). Mikkonen totesi, että Saaristomeren tila ei ole hyvä. Kalervo Väänänen avasi omassa esitelmässään tekemäänsä tutkimusta. – Varsinais-Suomen Ely-keskuksen tuottamassa datassa karkea arvio valumasta paikallisista kuormituslähteistä on noin 6400 tonnia typpeä per vuosi ja 500 tonnia fosforia per vuosi, Väänänen kertoi. – Molemmissa tapauksissa niin fosforin kuin typenkin osalta valtaosa, 70–80 prosenttia, valumasta on maataloudesta peräisin olevaa. Hulevesien ja jätevesien puhdistuksesta aiheutuvat osuudet myös näkyvät, mutta kokonaisuutta katsottaessa ne ovat pieniä. Väänänen mainitsi, että kymmenen vuotta sitten Suomella oli tavoite saada Saaristomeren tila hyväksi nykyiseen vuosikymmeneen mennessä. Valitettavasti tilanne on kuitenkin nyt jopa vähän huonompi kuin kymmenen vuotta sitten. – Nopeita ratkaisua Saaristomeren pelastamiseksi ei ole olemassa, ongelma on kehittynyt vuosikymmenien aikana, ja se vaatii vuosikymmeniä tullakseen ratkaistuksi. Väänäsen toimenpidesuunnitelmassa on kolme isoa kokonaisuutta. – Ensimmäinen on jo käytössä olevien menetelmien aikaisempaa tehokkaampi hyödyntäminen. Valumaluvut eivät juurikaan parantuneet kymmenen vuoden aikana, mutta se ei tarkoita ettei esimerkiksi maataloudessa olisi tehty monia asioita, joilla on pyritty siihen. Uskon että siellä voidaan vielä tehostaa toimenpiteitä, Väänänen sanoi. – Toisena kokonaisuutena Saaristomerta ja sen valuma-aluetta pitäisi ajatella, ekosysteeminä. Jotta voitaisiin saada meressä tilanne paremmaksi, niin tästä koko ekosysteemistä pitää saada ravinteita pienemmäksi. Väänäsen mielestä biomassan talteenottoa pitäisi tehdä niin maalta kuin mereltäkin. – Biokaasun valmistusta on jo kehitelty. Minun mielestäni nyt olisi erittäin tärkeää kierrätyslannoitteiden tuotanto. Tarvitaan riittävän suuria laitoksia ja investointeja, Väänänen sanoi. – Kolmantena, hieman toiseen liittyen, on kalastus, Väänänen sanoi. Hän totesi kalanviljelyn edustavan vain paria prosenttia kaikesta kuormituksesta. Väänänen uskoo, että kaikkia kolmea kokonaisuutta noudattamalla kymmenessä vuodessa jotain muutosta pitäisi olla jo havaittavissa.