Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Lemuun ja Askaisiin uutta metsää ilmaston hyväksi – Istutushanke työllisti alle 18-vuotiaita 4H-nuoria

Aurinko porotti lämpimästi maanantaina jo aamukymmeneltä, kun puolenkymmentä nuorta ryhtyi istuttamaan metsää Maskun seurakunnan joutomaalle Pyölinvuorentien varrella Lemussa. Toinen kohde sijaitsi Henry Lindroosin mailla Askaisissa. Kyseessä oli Maskun-Ruskon-Vahdon 4H-yhdistyksen tempaus valtakunnallisessa Taimiteko-hankkeessa, jossa on varsin ylevä tavoite: paikalliset yritykset ja yksityiset ovat lahjoittaneet puuntaimia hiilijalanjälkiensä kompensoimiseksi. Metsänhoitoyhdistys Lounametsä oli mukana yhteistyössä, kun metsäasiantuntija Jukka Iivari oli paikalla opastamassa nuoria. – Yhden taimen hinta on lahjoittajalle 2,50 euroa. Nuori saa puolestaan palkkaa 0,40 euroa jokaisesta istuttamastaan taimesta. Ensin tehtiin pohjatyöt ja käännettiin paakut. Sitten ryhdyttiin istuttamaan kuusen taimia, 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Paula Harjamäki totesi. Puuhaa riitti, sillä Lemussa ja Askaisissa urakkana oli yhteensä 6400 taimen istuttaminen. Istuttajien pomona toimi Paimion metsäkoulussa metsäkoneenkuljettajaksi ja metsuriksi opiskeleva maskulainen Roni Nummela , joka arvioi Lemun istutusaluetta. – Muuten näyttää ihan hyvältä, mutta maaperä on vähän liian savista. Kesällä nähdään, kuinka hyvin taimet lähtevät kasvamaan. Lopputulosta pitää odotella 60–70 vuotta, Nummela laskeskeli. Vaikka kesäinen keli suosi istutustyötä, niin jatkossa Nummelan toiveissa on toisenlaista säätä. – Vettä saisi tulla. Taimet voivat kestää nyt pari viikkoa ilman vettä, mutta jos kuiva kausi jatkuu pitkään, sitten pitää harkita kastelemista. Se olisi kova homma, mutta älytöntä sekin olisi, jos taimien annettaisiin nyt kuolla kuivuuteen ja sitten tehtäisiin koko työ uudestaan. Tällä alueella taimien hoito on kuitenkin helppoa, kun heinikko ei ulotu kainaloihin saakka. Taimiteko on hanke, joka tähtää konkreettisiin toimiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Valtakunnallisena tavoitteena on istuttaa vuoteen 2030 mennessä 10 000 hehtaaria uutta metsää, mikä tarkoittaa noin 20 miljoonan taimen istuttamista. Taimoteko on pysyvä toimintamalli, joka on jatketta viime vuonna käynnistyneelle Suomen 4H-järjestön Nuoret ilmastotöissä -hankkeelle. Sen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö . Taimiteko voi tarkoittaa vaikkapa vain muutaman taimen istuttamista tai sitten kukin organisaatio voi pyrkiä kuittaamaan esimerkiksi koko vuoden hiilidioksidipäästönsä. Ilmastoteon toinen merkittävä seikka on, että samalla se työllistää nuoria. Tarkoituksena on lisätä Suomen metsien hiilinieluja etenkin niille alueille, jotka eivät ole olleet enää vuosikymmeniin aktiivisen metsä- ja maatalouden piirissä. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton mukaan Suomessa on noin 100 000 hehtaaria maa-alueita, jotka soveltuisivat metsitettäviksi. Taimiteko-sivustolta löytyy laskuri, jonka avulla voi laskea, kuinka taimia pitäisi istuttaa hiilidioksidipäästöjen kompensoimiseksi. Esimerkiksi Helsingin yliopisto tarjoaa hiilidioksidipäästölaskurin, jolla voi arvioida oman organisaationsa vuosittaisia päästöjä. Ensimmäisessä vaiheessa Taimiteko-hankkeessa solmittiin yrityskumppanuuksia. Nyt ilmastotekoja pääsevät tekemään myös yksityishenkilöt ostamalla puuntaimia sivustolle luodusta verkkokaupasta. Idea Taimiteko-hankkeesta syntyi, kun matkailuautomyyjä Lasse Sorvari otti tammikuussa 2019 yhteyttä Suomen 4H-järjestöön. Yrittäjä halusi kompensoida myymiensä ajoneuvojen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Yritys teetti Luonnonvarakeskuksella hiilidioksidilaskelmat, joilla arvioitiin, kuinka monta hehtaaria uutta metsää tulisi istuttaa vuosittain päästöjen kuittaamiseksi.