Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Korona iskee etenkin kaupunkien talouteen

Kuntarahoituksen suhdannekatsauksen mukaan koronakriisi iskee rajuimmin kaupunkeihin, koska niissä palvelutoimialojen ja koronan vuoksi romahtaneiden verotulojen merkitys on suurin. Kriisistä toipuminen on vaikeaa myös niissä kunnissa, jotka ovat olleet vaikeassa taloustilanteessa jo ennen koronaa. Myös kuntayhtymien vuosikate on heikentynyt selvästi, koska hoidon lykkäämisten vuoksi sairaanhoitopiireissä on jäänyt tuottoja saamatta. Samaan aikaan koronavirukseen varautuminen on lisännyt kustannuksia. – Pitkällä aikavälillä kuntatalouden kestävyyteen voimakkaimmin vaikuttavat megatrendit ovat kuitenkin ikääntyminen ja kaupungistuminen. Niihin pandemian vaikutukset lienevät kaikesta huolimatta vähäisiä, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala sanoo. – Velkaantumisen kasvulta ei voi nykytilanteessa välttyä. Julkisten investointien jatkaminen tässä tilanteessa on myös tärkeä keino pitää yllä työllisyyttä ja talouden toimeliaisuutta, toimitusjohtaja Esa Kallio toteaa. Kuntarahoituksen mukaan investoinnit on kuitenkin suunnattava kestävällä tavalla niin, että ne edistävät kasvun edellytyksiä ja vihreää siirtymää. Myös työllisyysvaikutuksiltaan merkittävää rakentamista kannattaa vauhdittaa yleishyödyllisen asuntotuotannon kautta, kun yksityinen rakentaminen laskusuhdanteessa vähenee. – Koronapandemian aiheuttamat lisävaikeudet kuntataloudelle alleviivaavat myös rakennemuutosten tarvetta. Nyt on korkea aika edistää rakenteellisia uudistuksia muun muassa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi, osaamisen vahvistamiseksi, sote-palvelujen tuotannon tehostamiseksi ja kuntien tehtävien priorisoimiseksi. Uudistuksilla on kiire, Kallio huomauttaa. Kallion mukaan korona-ajan kokemuksista voi kuitenkin löytyä myös avaimia kestävyysvajeen ratkaisemiseen. – Korona-aikana nähty opetuksen ja sote-alan digiloikka on hyvä osoitus siitä, että monessa kohtaa voi säästää palvelujen laadun kärsimättä. Nykyisiä julkisia palveluja olisi tarkasteltava myös vaikuttavuuden näkökulmasta. Esimerkiksi terveydenhoidon ennaltaehkäisyyn panostaminen voi samanaikaisesti lisätä hyvinvointia ja tuoda kustannussäästöjä.