Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Vaihdoksia ja vekseleitä

Vakka-Suomen Sanomien hyvään vauhtiin päässyt kehitys otti taka-askeleen, kun faktori Niilo Hurmeen ja toimitussihteeri Matti Kantolan henkilökemiat eivät toimineet. Hurme ilmoitti huhtikuussa 1962, että joko hän tai Kantola lähtee. Hallitus tuki Hurmetta, joten Kantola pyysi eroa tehtävästään. Myös Hurme oli jo ehtinyt irtisanoutua, mutta perui ilmoituksensa, jos palkankorotuksesta päästäisiin sopimukseen. Kun hallitus ei tähän suostunut, lehti ryhtyi etsimään liki samanaikaisesti kirjapainon johtajaa ja toimitussihteeriä. Vastaavaksi toimittajaksi valikoitui kokenut lehtimies Veli Rieskjärvi ja faktoriksi tuli Olavi Liuski . Henkilöpulmat kuitenkin jatkuivat. Liuski erosi tehtävästään vajaan puolen vuoden kuluttua. Rieskjärvi puolestaan vaati palkkaansa päätoimittajalisää, jota ei kuitenkaan hänelle myönnetty. Tästä Rieskjärvi veti omat johtopäätöksensä ja lopetti työt Vakassa vuoden 1963 lopussa. Liittohallitus pyrki välttämään johtajavaihdokset yhdistämällä toimitussihteerin ja faktorin toimet. Toimeen valittiin Esko Salovaara , joka jatkoi pikaista irtisanoutumisten sarjaa. Samaa linjaa noudatti seuraavaksi faktoriksi nimetty Alpo Kallila . Kirjapainon johdossa tilanne rauhoittui vasta vuonna 1965, kun Seppo Sumentola aloitti lähes 30-vuotisen työuransa Vakassa. Sen sijaan toimitukseen ei palkattu lisätyövoimaa, vaan Pauli Lehtinen jatkoi yksinään lehden tekemistä. Vaikeuksia oli myös taloudellisesti. Nopeat laajennukset, henkilökuntalisäykset ja palkkamenojen kasvu merkitsivät sellaisia kustannuksia, ettei tulojen hankinta pysynyt mukana samassa vauhdissa. Kun valtuuston myöntämä lainavaltuutus loppui syyskuussa 1960, liittohallitus otti viikon välein kaksi vekseliä, joiden yhteissumma oli kolme miljoonaa markkaa. Velkataakka paisui niin, että vuonna 1962 lainaa oli vajaat 23 miljoonaa markkaa, josta vekseleiden osuus oli runsaat viisi miljoonaa markkaa. Pari vuotta myöhemmin velat alkoivat hellittää, kun kuntainliitto pääsi eroon vekseleistä. Vaikka taloustilanne oli tiukka, missään vaiheessa toiminnan lopettaminen ei tullut puheeksi. Rahapulaan toi helpotusta se, että kuntainliiton tontti Uudenkaupungin torin laidalta myytiin Rakennusvasara Oy:lle 90 000 markalla eli vanhassa rahassa yhdeksällä miljoonalla markalla. Jo vuonna 1964 taloustilanne oli huomattavasti aiempaa paremmassa jamassa, kun vekselit oli maksettu ja myös tavallista lainaa lyhennetty reippaasti. Vakka-Suomen Sanomat julkaisee 70-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi juttusarjan, johon poimitaan lehden historiaan liittyviä tapahtumia vuosikymmenten varrelta.