Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Nuoren valtion alkuvuodet esillä Mynämäessä

Tapahtumat Suomessa eivät päättyneet vuoden 1917 itsenäisyysjulistukseen, vaan tuoreen valtion haasteeksi koitui sisällissota. Tämän vuoksi Mynämäessä maanantaina avattu vuosia 1917 ja 1918 käsittelevä näyttely kantaa nimeä Tie itsenäisyyteen. Näyttelyssä halutaan nostaa esiin Mynämäen pitäjän tapahtumia ja ihmisiä kyseisinä vuosina, avaten tapahtumia pintaa syvemmältä. Mynämäen Vanhan yhteiskoulun tiloissa toimivan näyttelyn avajaissanat lausui taksiyrittäjä Mikko Immonen. Puheessaan Immonen otti esille sisällissodan monet eri nimet, sekä sodan pitkäaikaiset vaikutukset. Tärkeänä Immonen piti nykysuomalaisten asenteen muuttumista niin, että sisällissota nähdään kansakuntaa koetelleena onnettomuutena. – Tämä näyttely olkoon omiaan palvelemaan tätä ajatusta, kommentoi Immonen puheessaan. Materiaalia on näyttelyä varten kerätty paljon esimerkiksi netistä ja lehdistä. Mynämäen kulttuuritoimen viisihenkinen työryhmä sai näyttelyyn apua monilta tahoilta, kuten esineitä lahjoittaneilta henkilöiltä ja yhdistyksiltä. Näyttelyn keskiössä ovatkin Mynämäen alueelta kerätyt tavarat, kuten käsinauha ja Mynämäen suojeluskunnan luovuttama kultakello. Näyttelyssä tutustutaan myös sisällissodassa suuressa roolissa olleeseen mynämäkeläiseen Jussi Lumivuokkoon, joka on usealle mynämäkeläiselle jäänyt aikaisemmin tuntemattomaksi henkilöksi. Mynämäen alueen tapahtumiin pääsee käsiksi kattavan aikajanan avulla, joka tuo esille paikalliset ja valtakunnalliset tapahtumat. Näyttelyssä on lisäksi mukana muun muassa värssyjä ja muistiinpanoja kyseisiltä vuosilta.   Avajaisissa kuultiin Tatiana Grönblomin musiikkiesitys, joka sisälsi lauluja sisällissodan molemmilta osapuolilta. Laulut olivat osaltaan merkkinä siitä, että näyttelyn on tarkoitus olla tasavertainen ja puolueeton. Ajatus näyttelystä syntyi jo viime vuonna, kun valmisteltiin Karjalan kotiseutumuseon näyttelyä Torpasta eduskuntaan, joka käsitteli Karjalassa asuneita kansanedustajia. Näyttelyjä yhdistää Jussi Lumivuokko, joka on esillä molemmissa näyttelyissä. Osa muistakin Karjalan näyttelyn henkilöistä on nähtävillä Vanhan yhteiskoulun tiloissa. Pienellä näyttelyllä on suuri ja tärkeä tavoite. – Toivomme tällä näyttelyllä sitä, että ihmiset tutustuvat historiaan, jotta sotia ei enää syntyisi, totesi työryhmän jäsen Viktoria Kulmala puheessaan. Työryhmä myös kehotti jakamaan omia tarinoitaan, jotta materiaalia olisi saatavilla, jos joku 100 vuoden päästä jälleen valmistelee uutta näyttelyä.