Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Pakurista lisätuottoa koivikolle

Ollaan Mynämäen Salavaisten kylässä. Talolan tilan isäntä Arsi Jokinen-Käiväräinen esittelee yhdessä poikansa Santerin kanssa toivottavasti puolenkymmenen vuoden päästä korjuukuntoon valmistuvaa sekametsäpalstaansa. – Me innostuimme pakurin tuotannon kokeilusta alkusyksynä Eurassa pidetyllä Metsäkeskuksen luonnontuotekurssilla, jonka yhtenä osiona oli pakurin viljely ja keruu. Näihin koivuihin on pakuriympit istutettu noin vuosi sitten juhannuksen tienoilla 2019. Ensimmäinen sato on odotettavissa aikaisintaan 5-6 vuoden päästä istutuksesta, esittelee Arsi Jokinen-Käiväräinen ympättyjä koivujaan. Terveysvaikutustensa vuoksi käytettävän pakurin poiminta luonnosta vaatii aina metsänomistajan luvan. Se ei siis kuulu jokamiehen oikeuksiin kuten sienestys tai marjojen poiminta. Lisääntyneen kysynnän vuoksi pakurin liiketoiminnallisen tuoton eteen on Suomessa tehty työtä lisäämällä istutusta. Pakurikääpä istutetaan koivuun niin sanotuilla ympeillä eli pakurikäävän rihmastolla ympätyillä sormen paksuisilla puutapeilla, joita yhteen runkoon kannattaa porata 2–5 kappaletta. Ymppejä myyvät alan yritykset 2–5 euron kappalehintaan. – Meillä oli 200 ympin paketti ja yhteen runkoon porasimme 2–3 ymppiä. Se vaara on aina olemassa, että pakurikääpä ei lähde kasvamaan, eli ymppi ei sovi kyseiseen runkoon. Poran terän desinfioinnissa kannatta olla huolellinen, ja ymppireikä tulee peittää vahalla tai haavanhoitoaineella, sanovat Arsi ja Santeri Käiväräinen. Yhdestä puusta voi saada kaksi pakurisatoa. Pro Pakurin arvioiden mukaan yksi puu voi näin ollen tuottaa 6-8 kiloa pakuria, jonka myyntihinta on 30–50 euroa kilolta. Pakurin tuotannon jälkeen runko kelpaa ainakin poltinpuuksi. Pakurikäävän istutusaika on nyt eli lehden tulosta routaan asti. – Jos istutus onnistuu, ja pakurista saa noin 40 euroa kilolta, niin pitäisihän sitä tuloakin jo muodostua. Meillä on täällä puhdas luonto, joten luulisi kysyntää riittävän. Meillä kun on vielä pellotkin luomuviljelyssä, sanoo Salavaisten Talolan tilan isäntä Arsi Jokinen-Käiväräinen.     Pakuri on pakurikääpä-nimisen sienen elävään puuhun, tässä tapauksessa koivuun, muodostama mustan ruskea pahkura eli pakuri. Pakurit eivät siis ole kääpäsienen itiöemiä, vaan niiden aiheuttamia monivuotisia  sienirihmastosta ja puun nilasta koostuvia kasvannaisia. Luonnossa pakurikäävän itiöt leviävät tuulen mukana puun rungon vioittumiin, oksa-arpiin tai pakkashalkeamiin. Itiöistä kehittyvä sienirihmasto lahottaa sydänpuuta, pintapuu vioittuu ainoastaan pinnalle kasvaneiden pakurien kohdalta. Pakuria käytetään sen terveysvaikutusten vuoksi eniten Venäjällä ja Aasiassa, Kiinassa ja Japanissa, sekä nykyisin myös Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Pakurin käyttöä ja tunnettavuutta edistävän Pro Pakuri Finland ry:n mukaan pakuri on voimakas, tulehduksia hillitsevä antioksidantti, joka myös alentaa kolesterolia ja verensokeritasapainoa. Pakurin terveydellisiä vaikutuksia tutkitaan eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Japanissa kaupallinen yritys on kustantanut pakuriin kohdistuneita kliinisiä tutkimuksia. Suomessa johtava alan tutkimuslaitos on luonnonvarakeskus Luke. Kliinisiä tutkimustuloksia pakurin terveysvaikutuksista ei ole saatu. Lähde: Pro Pakuri Finland ry