Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Nuori saaristolaisyrittäjä panostaa eläinten hyvinvointiin – Kurjen Galloway -karja elää omaa lehmän elämää

Kun maatila sijaitsee saaristossa, yhteysaluksen päässä, pellot ovat pääasiassa savimaita ja lohkot kallioiden väissä, ovat olosuhteet toimia maatalousyrittäjänä haastavat. Näihin haasteisiin on kuitenkin tarttunut Velkuan Salavaisten saaressa nuori yrittäjä Atte Raita, jonka tilalla laiduntaa lähes 200 Galloway-rotuista lihanautaa. Tilan jatkaminen ei Raidalle ollut ihan pienestä asti selvää, vaikka hän maatilan töissä on aina mukana ollutkin. Raita on ollut tradenomiksi valmistuttuaan muun muassa pankissa töissä. Silmiä hivelevissä maisemissa rauhallisina laiduntavien eläimiä seuratessa ei välttämättä tajua sitä työmäärää, mikä kaiken takana on. – Iso asia oli se, kun isä kuoli yllättäen, silloin oli pakko tehdä päätös, miten tilan käy, jatkanko vai en. Jäin pois vieraan töistä ja tulin tänne auttamaan äitiä. Meillä oli silloin jo iso karja hoidettavana, eikä äiti olisi mitenkään selvinnyt yksin, Atte Raita kertoo. Tilalla tuotetaan nyt vapaasti kasvatettua naudanlihaa, jonka liha myydään Reko-lähiruokarinkien kautta, suoraan kuluttajille, lähiseudun kauppoihin ja ravintoloihin. Tuotantotapa on hyvin luonnonmukainen. Karja on ulkona ympäri vuoden, poikii vapaasti keväällä, syö nurmirehua ja laiduntaa rantaniittyjä. – Eläinten hyvinvointi on minulle ykkösasia, Raita kertoo. Brändin takana on lukematon määrä työtunteja ja riskinottokykyäkin kysytään. Kiireisimpinä aikoina Raidan päivä alkaa ani varhain ja töitä paiskitaan lähes yöhön asti. Kerran viikossa hän ajaa myymään lihaa Helsinkiin ja kerran Turkuun. Muutoin kauppa käy suoraan pitkälti vakioasiakkaille. Teurastus, jalostus ja pakkaus on ulkoistettu, kasvatus ja myynti hoidetaan itse.   – Tärkeä osa suoramyynnin sujuvuutta ovat toimivat suhteet yhteistyökumppanien kanssa. On rakennettu hyvä oma brändi ja saatu se hyvin toimimaan, yrittäjä pohtii. Tilalla kasvatetaan alun perin skotlantilaista Galloway-karjaa, joka on Suomessa melko harvinainen. Raita arvelee, että Kurjen tilan Galloway-karja olisi kooltaan Suomen suurin. Galloway-rotu pärjää laidun- ja nurmirehulla ja voi olla pitkän karvansa ansioista ulkona ympäri vuoden. Kurjen tilalla oli alkujaan lypsylehmiä. Ensimmäiset Galloway-sonnit ja hiehot tulivat tilalle Ruotsista. Rodun eläimet ovat hyvin erivärisiä, on ruskeita, mustia, mustavalkoisia, kokovalkoisia ja harmaita. Pitkäkarvainen Galloway sopii hyvin saaristoon. Se elää hyvin luonnonmukaista elämää laiduntaen merenrantaniityillä. Laidunnuksesta hyötyvät paitsi eläimet itse, niin myös ympäristö. Eläimet pitävät rantaniityt avoimina ja monet uhanalaiset lajit hyötyvät siitä. Raidalla on sopimus naapurin Eero Pursimon kanssa, jonka perinnebiotoopeilla Raidan eläimet myös laiduntavat. – Galloway on hyvä emo. Se hoitaa vasikat hyvin itse ja on aika suojeleva. Kun vasikalle mennään laittamaan korvamerkkejä, mukana täytyy olla joskus toisen henkilön, koska se on hyvin äidillinen rotu, yrittäjä kertoo. Poikimiset onnistuvat yleensä aina hyvin ilman ihmisen apua ja vain ani harvoin vasikka otetaan tuttipulloruokintaan, Raita kertoo. Poikimakausi kestää keväällä kolmisen kuukautta, parhaimmillaan syntyy kolme vasikkaa päivässä. Vasikat saavat olla emon kanssa pitkään, ne vierotetaan emoistaan 6–8 kuukauden iässä. Galloway-rodun eläimet eivät ole kovin suuria ja ne kasvavat melko hitaasti. Alun perin skotlantilainen rotu on teurasiässä vasta 2,5 -vuotiaana. Saaristossa oman lisähaasteensa yrittäjyyteen tuo logistiikka. – Paljon teen itse, korjaan ja rakennan, koska tänne kuljettaminen on hankalaa. Olen yrittäjähenkinen ja opetellut sitä, mitä maatalousyrittäminen saaristossa on. Paljon on vaikuttanut myös se, että avopuoliso Jemina Vakkala on innokkaasti mukana tässä, Raita sanoo. – Eläimet ovat ulkona ympäri vuoden ja se on koko tuotannon ydin. Minulle on tärkeää eettinen tuotantotapa ja karjankasvatus vapaana, se ja että eläimet saavat elää vapaasti laitumella stressittömässä elinympäristössä. Meidän eläimemme eivät ole missään vaiheessa elämäänsä kiinni, sitä haluamme ihmisille viestiä, sanoo Atte Raita.