Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Isot yhtiöt puolustavat kalankasvatusta – Kasvatetun kalan omavaraisuusaste alle 15 prosenttia

Suomalaiset syövät nykyään kaksi kertaa enemmän kalaa kuin 1990-luvulla, silti kalankasvatus on vähentynyt merkittävästi. Kun 30 vuotta sitten Suomessa kasvatettiin kalaa vuosittain 20 miljoonaa kiloa, nyt määrä on enää 12– 14 miljoonaa kiloa. – Suomalainen kalankasvatusala on ajautumassa kriisiin. Tuontikala on syrjäyttänyt kotimaisen kalan suomalaisten lautaselta. Omavaraisuusaste on hälyttävän alhainen, Kalaneuvoksen varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen sanoo. Kalan omavaraisuusaste on alle 15 prosenttia, eli paljon vähemmän kuin mitä suomalaiset luulevat. Kalaneuvos Oy teetti Innolink Researchilla toukokuussa tutkimuksen, johon vastasi 1 200 suomalaista. Yli puolet vastaajista luuli, että kotimaisen kasvatetun kalan omavaraisuusaste on yli 60 prosenttia. Yhtä virheellisiä mielikuvia on nykypäivän kalankasvatuksesta. – Kalankasvatuksessa on tehty hurjasti ympäristötyötä viimeisten vuosikymmenien aikana. Yleinen tietotaso ei ole pysynyt mukana kehityksessä, Raisioaquan tuotepäällikkö Susanna Airaksinen kertoo. Raisioaqua, Kalaneuvos ja Nordic Trout käynnistivät tiistaina ison Aalloilta ateriaksi -yhteistyöhankkeen. Hankkeen tavoitteena on korjata virheellisiä mielikuvia kalankasvatuksesta sekä lisätä kalankasvatuslupia. Suomessa on nykyään enää noin 70 ruokakalan tuottajaa. Vuonna 2006 tuottajia oli vielä 120. Nordic Troutin toimitusjohtaja Alf-Håkan Romar kritisoi, että Suomessa kalankasvatusta säädellään liian tiukalla ja kalliilla lupajärjestelmällä. Käytännössä luvanhakuprosessi voi kestää vuosia ja maksaa yritykselle yli 100 000 euroa riippumatta siitä myönnetäänkö lupa vai ei. – Suomessa kalankasvatuselinkeino on ainoa Itämereen vaikuttava toimiala, joka on onnistunut saavuttamaan vesiensuojelun tavoiteohjelman asettamat ympäristötavoitteet. Ravinnepäästöt ovat laskeneet 1990-luvun alusta lähes 70 prosenttia, Romar korostaa. Tilanne on johtanut siihen, että suomalaiset syövät enimmäkseen ruotsalaista ja norjalaista kalaa. – Tilanne on absurdi, kun meillä on paljon hyviä kalankasvatuspaikkoja. Kalan kauppatase on 357 miljoonaa euroa alijäämäinen. Suomeen tuodaan joka päivä keskimäärin miljoonalla eurolla enemmän kalaa kuin viedään, Toni Hukkanen Kalaneuvokselta sanoo. Hän näkee kala-alalla potentiaalia, jos Suomessa vain osataan sitä käyttää. Myös kalarehua valmistavassa Raisioaquassa koetaan samoin. – Onhan se erikoista, että me suomalaisena toimijana olemme erittäin vientivetoinen yritys. Rehusta 65 prosenttia menee vientiin. Suhteet voisivat olla toisinpäin. – Vientivetoisuus johtuu siitä, että kun Suomessa on leikattu kalankasvatuslupia, naapurimaat ovat tehneet päinvastoin. Ruotsi, Norja, Venäjä ja Baltian maat ovat kasvattaneet tuotantoa merkittävästi, Raisioaquan johtaja Tomi Kantola sanoo. Hänestä Suomen kannattaisi lisätä tuotantoa, kalasta voisi tulla Suomelle vientituote. Kantolan mukaan tästä syystä Raisioaqua pitää Aalloilta ateriaksi -hanketta.   Hankkeeseen toivotaan mukaan kaikkia alan toimijoita. Esimerkiksi viestinnässä on paljon tehtävää. – Kalankasvatuksen osuus Itämeren kokonaisravinnekuormasta on vain prosentin luokkaa eikä kalankasvatuksen lisäämisen tarvitse kuormittaa merta lisää, vaan päinvastoin se voi jopa poistaa fostoria, Kantola sanoo. Tuotepäällikkö Susanna Airaksinen kertoo, että aikaisemmin kalarehuun käytettiin kalajauhoa ulkomailta. – Meille jäi vain ravinnekuorma, fosfori ja typpi. Nyt kalajauho tehdään Itämeren kalasta. Muutos on merkittävä. Ravinnekierto sulkeutuu, ravinnekuorma Itämeressä ei kasva.   Nordic Trout on Suomen ja Ruotsin suurin kalankasvattaja. Yhtiöllä on kalanviljelylaitos myös Kustavin Vuosnaisissa. Kalaneuvos valmistaa kalatuotteita. Yhtiö omistaa muun muassa Turussa toimivan Martin kalan ja myös Nordic Trout on sen tytäryhtiö. Raisioaqua on kotimainen kalanrehujen valmistaja, joka kuuluu Raisio-konserniin.