Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kahden pohdiskelijan taidetta esille Nousiaisten kirjastoon

Balance and harmony – yhteydessä maailmansieluun -taidenäyttely esittelee kesäkuussa Tiltu Nurmisen akvarelleja ja Satu Haapalan runoja Nousiaisten kirjaston galleriassa. Kyseessä on kahden pohdiskelijan yhteisnäyttely, jossa toisen mietteet tulostuvat sanoina, toisen kuvina. Teemat ovat samat: tasapaino ja harmonia, inhimilliset kokemukset ja oman minuuden asettuminen osaksi maailmankaikkeutta. Teemat syntyivät jo ennen korona-aikaa, mutta ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan. – Akvarelleissani on monta kerrosta värejä ja pilkkuja. Kun yksi kerros on kuivunut, sen päälle on maalattu seuraava ja sitten sitä seuraava. Pilkut syntyvät maskiaineella, joka pyyhitään pois viimeisessä vaiheessa. Silloin paljastuu, millainen kuvio paperille on muodostunut. Koko työskentelyprosessi on intuitiivinen. Alussa ei vielä tiedä, mihin lopussa päätyy, nousiaislainen Nurminen sanoo. – Näitä töitä pitää katsoa läheltä, jotta huomaa yksityiskohdat. Kullan hohto näkyy vain sivusuunnasta valoa vasten katsottuna. Kuvista ei välttämättä saa minkäänlaista kokonaiskuvaa, niiden ydin on yksityiskohdissa. Aivan kuin elämässä kaikkia asioita ei hahmota heti ensisilmäyksellä. Miten koemme maailmaa? Onko todellisuuden tasoja monia. Valitsemmeko itse jonkin taajuuden, jolla haluamme elää? Ohjaavatko elämäämme rakkaus, myötätunto ja lempeys? Näemmekö toisinaan tapahtumien taakse, pidemmälle kuin mitä joku henkilö haluaa näyttää? Näitä kysymyksiä Nurminen haluaa herättää. – Tärkeintä on kenties sittenkin katsoa itsensä sisälle, tuntea kaikki tunteet. Toisinaan pitää pysähtyä vain kokemaan tämä hetki, tuuli iholla, sadepisarat kasvoilla, auringon lämpö selkää vasten, tähtien kirkkaus öisellä taivaalla, pilvien ihmeelliset muodot kesätaivaalla. Sitä kuvaavat nämä akvarellityöt: kaikkea ja ei mitään. Elämän sattumanvaraisuutta ja runsautta, harmoniaa ja tasapainoa, joka syntyy itsestään, kun ihminen lakkaa yrittämästä liikaa ja rauhoittuu mielen lepoon. Silloin mieli, keho ja tunteet ovat eheässä sopusoinnussa keskenään ja yhteydessä maailmansieluun. Lemulainen runoilija Satu Haapala kokee, että runojen syntymisessä on monia yhtymäkohtia Nurmisen kuvaamaan työskentelyyn: runot syntyvät intuitiivisesti, koostuvat yksityiskohdista ja lopputulos on kerroksellinen. Sanoilla voi tavoittaa jotain tiedostamatonta. Lopulta näyttelyn vierailija muodostaa kustakin teoksesta ja koko näyttelystä oman todellisuutensa siinä hetkessä. Nyt koronaepidemian aikana moni varmasti kaipaa elämäänsä harmoniaa ja tasapainoa; toisaalta on ollut pakko pysähtyä elämään hetkessä, kun arjen normaali rullaus pysähtyi. – Tasapaino ja harmonia merkitsevät myös minulle pysähtymistä, kykyä olla hetkessä, aistia sekä ympäristöäni että sisintäni. Silloin voin asettua kasvotusten omien tunteitteni kanssa, vaikeittenkin. Kun on antanut tunteiden tulla ihan liki ja mennä tietoisuuden ja kehon läpi, niistä voi aikanaan päästää irti. Ja jonain hetkenä huomaa, miten voi taas keskittyä aistimaan kauneutta ja harmoniaa, Haapala kuvailee.