Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Pyhä Olavi ja Kalanti

Harri Ahonen – Aada Ala-Tala: Pyhän Olavin retkeilyreitit, 176 s. Kustantaja Tammi Pyhiinvaellusretket ovat kiehtoneet vuosisatoja kulkijoita. Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana ideoitu kuuluisalle Etelä-Euroopan Santiagon Camino -pyhiinvaellusreitille pohjoista haastajaa. Harri Ahonen on tehnyt lukuisia vaellusreittikirjoja ja hänellä on tapana kulkea reitit itse. Nyt hän on kirjannut kansiin Aada Ala-Talan kanssa Suomen mantereella olevat Pyhän Olavin reitit. Norjassa Pyhä Olavi on legenda ja maassa on hänen nimeään kantavia vaellusreittejä yli 5000 km. Toisaalta Uudenkaupungin ystävyyskaupungissa Novgorodissa on myös käynnistetty kohti Suomea tuleva Pyhän Olavin reitti. Ruotsissa on tehty Norjasta Pohjanlahden rannikolle omat reitit ja Ruotsista tulee nyt ns. merireitti Turkuun. Sieltä Pyhän Olavin reitti kulkee eri kohteiden kautta Savonlinnaan. Kohteita yhdistävät Pyhän Olavin kirkot, joista yksi on Kalannissa. Eli tavallaan pohjoinen Camino -reitti on jo olemassa! Kirjan alussa kerrotaan Olav Haraldinpojasta, joka eli 995 – noin 1030 eli keskeisenä viikinkiaikana. Hän teki jo nuorena ryöstöretkiä mm. Englantiin. Vuonna 1008 hän rantautui Inkooseen ja ehkä hän on tällä matkallaan käynyt myös Kalannissa, jossa kirkon seinässä on hänestä piirroksia. Katolinen kirkko teki hänestä pyhimyksen ja hänen hautansa Trondheimin kirkossa on Pohjoismaiden suosituin pyhiinvaelluskohde. Kirja on jaettu kahteen pääosaan: Etelä-Suomi retkeilyalueena ja Pyhän Olavin retkeilyreitit viidellä eri alueella. Ensimmäisessä osassa ovat linkit yleisiin kulkuneuvoihin, yöpymisvaihtoehtoja, nähtävyyksiä ja retkeilyohjeita. Toisessa osassa on kerrottu reitit Järvi-Suomessa Savonlinnasta Joutsaan, Sydän-Hämeessä Hartolasta Lempäälään, Kokemäenjoen vesistössä Nokialta Ulvilaan, Varsinais-Suomessa Eurajoelta Turkuun ja Saaristomerellä Paraisilta Ahvenanmaan Eckeröön, Kirjassa ei ole kerrottu, miten nämä reitit ovat syntyneet. Ne ovat kuitenkin kuvitteellisia ja ainoana johtolankana on oikeastaan Pyhän Olavin kirkkojen ketju. Turun yliopisto hahmotti mannerreittiä Turusta Sastamalan kautta Savonlinnaan ja siinäkin oli haasteita löytää kytkentöjä Pyhään Olaviin. Yliopistoa ei kuitenkaan kirjassa edes mainita, mikä ihmetyttää. Hienoa on kuitenkin, että reitistä on syntynyt kirja. Kirja olisi parempi, jos kuvissa olisi ollut kuvateksti. Pyhiinvaellusten ja yleensäkin retkeilyn suosio on kasvussa ja kirjan avulla on mahdollisuus löytää uusia kohteita. Mukana ovat myös yöpymispaikat yhteystietoineen. Kalannista olisi suonut kirjaan enemmänkin tietoa. Kaikesta huolimatta tekijät ovat saaneet kansiin kirjan, josta on monelle iloa ja oppimista. Antti Karlin