Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Uudenkaupungin ja kuntien talous vuonna 2019 ja 2020-luvulla

Vuosi 2019 oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen kunnille taloudellisesti niiden historian huonoin. Kolme neljästä kunnasta teki alijäämää ja yli 50 kunnan vuosikate oli negatiivinen. Kuntien talouden viime vuosien huonon kehityksen syy ei ole Kuntaliiton mukaan niinkään kuntien menojen kasvu kuin tulojen huono kehitys. Vuonna 2019 kuntien verotuloja pienensi lisäksi kaksi verotukseen liittyvää uudistusta: verokorttiuudistus ja tulorekisteriuudistus. Uudenkaupungin talous kärsi viime vuonna näistä samoista ongelmista kuin muidenkin kuntien. Lisäksi kaupungin valtionosuudet vielä pienenivät. Normaali vuosi muuttui tämän takia 2,7 miljoonaa euroa, tuloveroprosentin tuoton verran, alijäämäiseksi. Vuoden 2020 piti olla kunnissa sitten se ns. normaali vuosi, ja suunnitelman mukaan Uudenkaupungin varsinaisen toiminnan kulut ja menot olivat tasapainossa, vaikka veroprosentit pysyivät ennallaan. Talousarvion alijäämä johtui kertaeristä (rakennusten purkukustannukset ja kertapoistot), ei kaupungin normaalista menoista. Koronaepidemia romutti kuitenkin kaikki valtion, yritysten ja kuntien suunnitelmat ja arviot tulevasta. Niin Uudenkaupunginkin. Kunnat ovat vaikeuksissa kautta maan, sillä korona e vähennä palvelujen tarvetta ja patoutunut investointitarve ei ole hävinnyt mihinkään. Korona heikentää tämänhetkisen arvion mukaan kuntien taloutta 1,9 miljardia euroa, 350 euroa/asukasta kohden. Valtio on luvannut kunnille noin miljardin euron apupaketin, mutta puolet taakasta jäisi kuntien maksettavaksi – tavalla taikka toisella. Uudenkaupungin tulojen koronasta johtuvat menetykset ja menojen lisäykset ovat viimeisen arvion mukaan noin 5 miljoonaa euroa. Ilman valtion tukea talous uhkaa jäädä 9 miljoonan euroa alijäämäiseksi, ja tämän takia kaupungin taloutta ja toimintaa seurataan tarkasti. Tämä vuosi on vaikea ja ensi vuosi on vaikea, mutta isoja ratkaisuja tehdään vuosiksi eteenpäin ja taloutta pitää tarkastella ja suunnitella pitkällä ajanjaksolla. Investointimenoja ei ole suositeltu lykättäviksi, koska tulevat investointimenot jaetaan koko rakennuksen elinkaaren ajaksi. Sivistys- ja hyvinvointikeskus on Uudenkaupungin kaupungin isoin investointi vuosikymmeniin. Nykyisten koulujen ja uimahallin korjaamista on säästösyistä lykätty vuosia, ja nyt monen vaihtoehdon selvittämisen jälkeen ja monen vuoden pohdinnan jälkeen, korjaamisen sijaan on päädytty uudisrakentamiseen. Uudisrakennus on todettu sekä toiminnallisesti parhaaksi että taloudellisesti edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Koska kunnat ovat perinteisesti säästäneet rakennusten kunnossapidossa ja peruskorjauksissa, laskua maksetaan nyt isoina investointeina tiukan talouden vuosina. Näin myös Uudessakaupungissa. Koronat ja talouden nousut laskut tulevat ja toivottavasti aikanaan menevät, mutta vaikka ei olisi koronaa, vaikka emme rakentaisi sihyä ja vaikka korjaisimme vanhaa, Uusikaupunki joutuu tänä vuonna ja seuraavina vuosina tekemään tiukkoja säästötoimenpiteitä ja karsintoja, jotka koskettavat koko kaupunkia. Anne Takala Uudenkaupungin talousjohtaja