Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Ennalta sovittuja tapaamisia terassilla

Mynämäkeläinen Hannu Lehtonen kävelee vaimonsa Sirkun kanssa Lizeliuksen palvelukeskuksen nurmikolle ja talon taakse. He ovat varustautuneet kasvomaskillakin, mutta terassille vastaan tuleva palvelukeskuksen vastaava sairaanhoitaja Terhi Ekroth sanoo, että niitä ei täällä tapaamisissa edellytetä, koska omaiset eivät kulje tapaamispaikkaan minkään sisätilan kautta. Pian terassille tuodaan pyörätuolilla Hannun isä Veijo Lehtonen , joka muutti Lizeliukseen kotoaan maaliskuun alussa. Tämä on pojan kanssa ensimmäinen tapaaminen kasvokkain sitten koronarajoitusten alettua. – Pappalla kävi vähän huono tuuri siinä, että ennen kuin hän ehti kunnolla sopeutua tänne, alkoivatkin rajoitukset, Hannu Lehtonen toteaa.     Perusturvakuntayhtymä Akselin vanhainkodeissa ja palvelutaloissa ryhdyttiin äitienpäiväviikonlopusta alkaen järjestämään asukkaiden ja omaisten tapaamisia turvaväliä noudattaen. Akselin yksikköjä ovat Lizeliuksen palvelukeskuksen lisäksi Mynämäessä Häävuoren palvelukeskus, Nousiaisissa Moisiokoti ja Maskussa Luukan palvelukeskus. Ohjeistuksen mukaan asukkaita ei vielä voi mennä tapaamaan ilmoittamatta etukäteen, vaan ensin tulee ottaa yhteyttä hoitajiin ja sopia tapaamisen ajankohdan heidän kanssaan. Tapaamiset tapahtuvat ainoastaan kunkin yksikön valmiiksi katsomissa paikoissa ulkona tai ulkoterassilla siten, että kahden metrin turvaväliä voidaan noudattaa. Akselissa toiveena on, että mikäli mahdollista, tapaamiset sovittaisiin iltapäivälle klo 13–15 välille, jolloin paikalla on eniten henkilökuntaa. Väkimäärän rajoittamiseksi yhtä asukasta voi tulla tapaamaan enintään kaksi vierasta kerrallaan. Vierailun ehtona on, että vieraat ovat itse täysin terveitä ja pesevät kätensä huolellisesti kotona. Paikan päällä kädet vielä desinfioidaan ennen tapaamista.   Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti ohjeitaan viimeksi perjantaina, ja vierailut ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon toimintayksiköissä pidetään edelleen pääsääntöisesti kiellettynä. Koska poikkeusolot ovat kestäneet jo pitkään, sallitaan käytänteitä, jotka mahdollistavat asukkaille ja potilaille läheisten tapaamisen kasvokkain toimntayksiköiden järjestämässä turvallisessa ympäristössä. Tällaisia voivat ministeriön ohjeistuksen mukaan olla esimerkiksi irralliset moduulit, jotka voidaan mahdollisuuksien mukaan sijoittaa yksikön sisälle turvalliseen paikkaan, esimeriksi aulatiloihin, tai yksikön ulkopuolelle.   Mynämäessä Lizeliuksen palvelukeskuksessa vierailupaikaksi on järjestetty talon sivulla oleva terassi. Asukas on terassilla ja vieraat seisovat kaiteen ulkopuolella. – Näin pystytään paremmin turvaamaan kahden metrin turvavälit, Terhi Ekroth toteaa. Vierailua varten voidaan varata puolen tunnin aikoja. Ne ovat Ekrothin mukaan olleet alusta asti hyvin käytössä. – Kyllä minulle jo tuli ennen tätä paljon soittoja omaisilta, että eikö jo tule mahdollisuutta että saisi ulkona edes tavata. Että kyllä tätä on odotettu, hän toteaa. Hannu Lehtonen on tyytyväinen palvelukeskuksen toimintaan. – Hienoa että on tällainen paikka, ja että henkilökunta jaksaa nähdä vaivaa ja tuoda ulos. Hän ehti vierailla isänsä luona vain muutamia kertoja ennen kuin vierailukielto tuli voimaan. Sen jälkeen on pidetty yhteyttä puhelimitse. Veijo Lehtonen täytti viime viikolla 93 vuotta, ja tuolloin terassivierailulla kävi Kalannissa asuva tytär. Muiden kanssa puhuttiin puhelimessa. Lehtonen laskee, että syntymäpäivänä tuli toistakymmentä puhelua, mutta ei se ole sama kuin kasvokkain tapaaminen. Erityisesti hänellä on ikävä juttukavereita, joiden kanssa voisi pelata korttia. – Kyllä minulla monta kaveria olisi, kun saisivat vain tulla. Tämä on nyt ensimmäinen helpotus, kun pääsee edes omaiset näkemään, hän toteaa. Palvelukeskuksen henkilökunnalla on ohjeistuksen mukaisesti kasvosuojukset. Kankaiset maskit ovat iloisen värisiä, ja siitä on tullut asukkailta positiivisia kommentteja. Mutta jotakin huonoakin niiden käytössä on: – Sellainen ikävä puoli on, ettei näe flikkatten naamoja, Veijo Lehtonen harmittelee.