Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kaikkia liikennemuotoja kehitettävä tasapuolisesti – Varsinais-Suomen ja Satakunnan kauppakamarit ja maakuntaliitot muistuttivat elinkeinoelämän tarpeista

Se ei riitä, että Suomessa kehitetään pääväyliä, yhtä lentokenttää tai rataverkoston tiettyjä osuuksia. – Kaikkia liikenneverkkoja tarvitaan, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy:sta korosti Turun, Rauman ja Satakunnan kauppakamarien sekä Varsinais-Suomen liiton ja Satakuntaliiton webinaarissa keskiviikkona. Webinaarissa tuotiin esille liikenneinfratarpeita elinkeinoelämän näkökulmasta. Yara Suomen operatiivinen johtaja Lasse Oksanen kertoi, miten esimerkiksi Yara on riippuvainen liikenneverkostosta. – Raaka-aineet tulevat Venäjältä meritse, tehtaiden välinen liikenne on mittavaa. Kaikilta tehtailta kuljetetaan raaka-aineita ja tuotteita. Meille kaikki liikennemuodot ovat tärkeitä: merikuljetukset, juna- ja autokuljetukset aina maatiloille asti, hän totesi. Yaralla on tehtaat Suomessa Uudenkaupungin lisäksi myös Kokkolassa ja Siilinjärvellä.   Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja Tomi Salo korosti kuljetusten lisäksi työmatkaliikennettä. – Tehtaan saavutettavuus on tärkeä myös työvoiman näkökulmasta, kun autotehtaan toiminta on hyvin työvoimavaltaista. Meidän tehtaalla käy töissä päivittäin 3 500– 4 000 työntekijää. Turusta käy päivittäin 800– 1 000 ja Poristakin 200– 300, hän kertoi. Salo nosti esiin myös sataman merkityksen. – Uudenkaupungin satama on avaintekijä toiminnassamme. Ilman satamaa ei olisi autotehdasta. Professori Mäntynen totesi, miten Suomen vienti lähtee takamatkalta jo sijaintimme vuoksi. – Elinkeinoelämän kustannustaakkaa ei pidä yhtään lisätä jättämällä liikenneverkkoja hoitamatta. Hän muistutti kolmen miljardin euron korjausvelasta, joka jakaantuu puoliksi rautateille ja liikenneverkostoon. Kun esimerkiksi vuonna 2017 Suomen tavaravienti oli 60 miljardia euroa, väyläinvestointeihin käytettiin vain 0,4 miljardia euroa ja perusväylänpitoon miljardi euroa. – Liikenneverkot on strateginen kilpailutekijä. Viestini päättäjille on, että investointivelka on hoidettava pois ensitilassa. Pääväylästöt valittiin viime hallituskaudella, Mäntynen sanoo, että vasta sitten päätökset alkavat vaikuttaa, kun pannaan toimeksi.   Yhtenä esimerkkinä elinkeinoelämän tarpeista hän otti esille metsäteollisuuden, joka on Suomen tärkeimpiä vientialoja. Metsäteollisuus tarvitsee jopa yksityisteitä, kun metsäkoneet lähtevät metsään ja puita kuljetaan metsistä. Puut kuljetetaan välivarastoon valtateitä ja vesiväyliä sekä rautatietä pitkin, lopulta puut kuljetetaan vientisatamiin ja rajanylityspaikoille. Liikenneverkoston kunto ei ole yhdentekevä metsäteollisuuden viennille, jonka arvo on 12,5 miljardia euroa vuodessa. Mäntynen varoitti myös siitä, että tiestön, radan ja lentoyhteyksien kunnossapidossa keskityttäisiin yhteen pisteeseen etelärannikolla. – Viime vuosina on puhuttu väestön keskittymisestä Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun. Elinkeinoelämä kattaa kuitenkin yhä Suomen, hän korosti. Mäntysen mielestä liikenneverkoston suunnittelussa strateginen näkökulma jää heikoille, suunnittelussa painottuvat tekniset ratkaisut. – Suunnitteluun tarvitaan strategisempi ote. Lisäksi hän kaipasi lisää suunnittelun nopeuttamista: – Suunnitteluprosessit ovat jääneet 1980-luvulle. Niiden kimppuun pitäisi rohkeasti käydä. Prosessia voi ja pitää jouduttaa.